suomi 420 User manual

SUOMI-VENEIDEN
OMISTAJAN KÄSIKIRJA
www.suomi-veneet.fi
- veneet Oy
SUOMI ENGLISH
SVENSKA

SUOMI
ESIPUHE
Hyvä Suomi-veneen omistaja,
olet tehnyt onnistuneen venevalinnan. Suomi-veneitä liikkuu vesillä jo kymmeniätuhansia, mikä on osoitus
tämän venemerkin laadusta ja ominaisuuksista. Toivotamme Sinulle monia onnistuneita hetkiä vesillä
liikkuessasi.
Tämän käsikirjan tarkoituksena on auttaa Sinua käyttämään venettäsi turvallisesti ja miellyttävästi.
Käsikirja sisältää tietoja veneen ja siihen kuuluvien tai asennettujen varusteiden ja järjestelmien
yksityiskohdista sekä tietoa veneen käytöstä ja hoidosta. Kehotamme Sinua tutustumaan tähän käsikirjaan
huolellisesti ennen veneen käyttöönottoa.
Jos tämä on ensimmäinen veneesi tai olet vaihtanut venetyyppiin, jota et vielä tunne, varmista
mukavuutesi ja turvallisuutesi hankkimalla käsittely- ja käyttökokemusta veneelläsi, ennen kuin otat
veneen päällikkyyden vastuullesi. Veneen myyjä, venekerhot tai kansalliset moottorivene- tai
purjehtijaliitot antavat mielellään tietoja paikallisista veneilykouluista tai suosittelevat päteviä opettajia.
Varmista ennen vesille lähtöä, että odotettavissa olevat tuuli- ja aallokko-olosuhteet vastaavat veneesi
suunnitteluluokkaa ja sinä ja miehistösi pystytte hallitsemaan venettäsi kyseisissä olosuhteissa.
Suunnitteluluokkia A, B, C ja D vastaavat tuuli- ja aallokko-olot yltävät myrskystä kovaan tuuleen, joissa
aallokko ja tuuli vaihtelevat. Vaikka veneesi on suunniteltu niihin, ne voivat aina olla vaarallisia olosuhteita,
joissa voi toimia tyydyttävästi vain olosuhteet ja veneen ominaisuudet tuntien.
Tämä käsikirja ei ole yksityiskohtainen huolto- tai vianetsintäopas. Ongelmatapauksissa ota yhteyttä
veneen valmistajaan tai valmistajan edustajaan. Käytä aina osaavia henkilöitä huollossa, korjauksissa ja
muutostöissä. Ne voivat vaikuttaa veneen turvallisuuteen. Veneen valmistajaa ei voida pitää vastuullisena
muutoksista, joita se ei ole hyväksynyt.
Veneen kuljettamiseen vaaditaan joissain maissa ajokortti tai vähimmäisikä; niissä voi olla voimassa myös
erityissäännöksiä.
Pidä veneesi aina hyvässä kunnossa ja ota huomioon kunto vanhenemisen ja pitkäaikaisen käytön
seurauksena. Mikä tahansa vene riippumatta sen lujuudesta voi vaurioitua merkittävästi, mikäli sitä ei
käytetä asianmukaisesti. Mukauta aina veneen nopeus olosuhteisiin.
Veneessä tulee aina olla mukana turvavarusteet (pelastusliivit, tyhjennysvälineet, airot tai mela,
alkusammutin ja ankkuri köysineen) veneen tyypin mukaan. Nämä varusteet ovat tyypistä riippuen myös
pakollisia. Veneellä liikkuvien tulee olla tietoisia varusteiden käytöstä ja toiminnasta vaaratilanteissa.
On suositeltavaa, että aina veneiltäessä pidetään pelastusliivit puettuna ylle, vaikka se ei olisikaan
pakollista.
SÄILYTÄ TÄMÄ KÄSIKIRJA VARMASSA PAIKASSA JA ANNA SE
SEURAAVALLE OMISTAJALLE, JOS MYYT VENEEN.

SUOMI
Sisällys
1Yleistä 5
2 Määritelmät 5
3Takuu 5
4 Ennen käyttöönottoa 5
4.1 Rekisteröinti 5
4.2 Vakuutukset 5
4.3 Koulutus 6
5 Veneen ominaisuudet ja käyttö 6
5.1 Yleistä 6
5.2 Veneen perustiedot 6
5.3 Suurin suositeltu henkilömäärä 7
5.4 Kuormitus 7
5.5 Moottori ja potkuri 7
5.6 Veden sisäänpääsyn estäminen ja vakavuus 7
5.6.1 Rungon aukot 7
5.6.2 Vakavuus ja kelluvuus 8
5.7 Tulipalon ehkäiseminen 9
5.7.1 Polttoaineen käsittely 9
5.8 Sähköjärjestelmä 9
5.9 Ohjausominaisuudet 9
5.9.1 Suurilla nopeuksilla ajaminen 9
5.9.2 Moottorin käynnistäminen 10
5.9.3 Näkyvyys ohjauspaikalta 11
5.10 Muita turvallisuussuosituksia 11
5.10.1 Laidan yli putoamisen ehkäiseminen ja veneeseen uudelleen nouseminen 11
5.10.2 Moottorin liikkuvista osista aiheutuva vaara 13
5.10.3 Irrallisten varusteiden kiinnittäminen 13
5.10.4 Ympäristön huomioiminen 13
5.10.5 Ankkurointi, kiinnitys ja hinaus 13
5.10.6 Kuljetus trailerilla, sekä säilytys telakalla 14
6 Huolto ja talvisäilytys 15
6.1 Toimet ennen talvitelakointia 15
6.2 Pesu ja puhdistus 16
6.3 Talvisäilytys ja -huolto 16
6.4 Toimenpiteet ennen vesillelaskua 17
7 Korjaukset 17
WIN – koodi (valmistusnumero) 18
Liitteet 19
Vaatimustenmukaisuuden vakuutus 20
Yleisjärjestelyt 21
19
20
18
17

4
SUOMI
ENNEN KUIN LÄHDET VESILLE
Tutustu tähän omistajan käsikirjaan.
Tarkista aina ennen vesille lähtöä ainakin seuraavat seikat:
-Säätila ja ennuste
Ota huomioon tuuli, aallokko ja näkyvyys. Ovatko olosuhteet sääennusteen mukaan kenties
muuttumassa? Ovatko veneesi koko ja varustus sekä omat veneilytaitosi riittäviä olosuhteisiin,
joihin olet lähdössä?
-Tyhjennys
Tyhjennä vene tarvittaessa sadevedestä äyskäröimällä tai pumpulla, ei kaatamalla, koska se rasittaa
tarpeettomasti venettä. Veneen ollessa maissa voit myös avata tyhjennystulpan.
-Sadevesityhjennys
Suomi 440 -mallin avotila on kuormittamattomana sadevesityhjentyvä. Veneen voi tyhjänä jättää
kellumaan ilman pohjatulppaa, jolloin sadevesi valuu ulos.
HUOMAUTUS!
Muista sulkea tulppa, kun astut veneeseen tai kun kuormaat venettä. Varmista tyhjennysreiän
toimivuus pitämällä se puhtaana puiden lehdistä ja muista roskista. Veneessä olevasta kuormasta
riippuen vene ei välttämättä täysin tyhjene pohjatulppa avattuna. Mikäli veneessä on pitkään vettä,
saa pinnat puhdistettua parhaiten välittömästi tyhjennyksen jälkeen (katso kohta 6.2).
-Kuormitus
Noudata valmistajan kilven suosituksia, älä ylikuormita venettä, jaa kuorma oikein, huolehdi veneen
vakavuudesta. Istu veneessä!
-Matkustajat
Varmistu, että kaikille mukanaolijoille on pelastusliivit. Sovi matkustajien kanssa matkan työnjaosta
jo ennen lähtöä.
-Polttoaine
Tarkista, että veneessä on mahdollisesti tarvittavaa polttoainetta riittävästi myös huonon sään
varalle.
-Moottori ja varusteet
Tarkista varusteiden toiminta sekä kunto ja tee moottorin ohjekirjan mukaiset tarkistustoimet.
Tarkista veneen käyttökelpoisuus muutenkin: ei polttoaine- tai vesivuotoja, turvavarusteet jne.
-Tavaroiden kiinnitys
Tarkista, että kaikki tavarat on asetettu niin, että ne pysyvät paikoillaan myös kovassa kelissä.
-Merikartat
Kun liikut tuntemattomilla vesillä, pidä aina kartta mukanasi ja tutustu reittiin myös ennakolta.
Ajoreitin jatkuva seuraaminen kartalta ajon aikana on välttämätöntä eksymisen välttämiseksi. Myös
kompassi on tärkeä varuste varsinkin huonossa näkyvyydessä ja hämärässä.
-Lähtötoimet
Huolehdi, etteivät kiinnitys- ja muut köydet pääse potkuriin lähdön ja rantautumisen aikana. Pidä
köydet hyvässä järjestyksessä. Ota matkapuhelin mukaasi, laita se mieluiten vesitiiviiseen pussiin.
Ilmoita maihin jääville, mihin olet menossa ja milloin palaat.
Moottoria ja sen asentamista koskevia lisäohjeita saat sen erillisestä ohjekirjasta.

5
SUOMI
1 Yleistä
Omistajan käsikirjan avulla voit parhaiten tutustua uuden veneesi ominaisuuksiin ja huoltoon. Veneeseen
asennettujen laitteiden omat ohjekirjat on lisäksi liitetty mukaan ja useissa kohdissa viitataan niihin. Omille
muistiinpanoillesi on varattu tilaa käsikirjan lopussa.
2 Määritelmät
Tässä käsikirjassa olevat varoitukset ja huomautukset määritellään seuraavasti:
VAARA! Merkitsee, että on olemassa vakava vaara, joka johtaa suurella
todennäköisyydellä kuolemaan tai pysyvään vammautumiseen ellei varo-
vaisuutta noudateta.
VAROITUS! Merkitsee, että on olemassa vaara, joka voi johtaa loukkaantumiseen
tai kuolemaan, ellei varovaisuutta noudateta.
HUOMAUTUS! Merkitsee muistutusta turvallisesta toimintatavasta tai kiinnittää huomiota
vaaraan, joka voi johtaa loukkaantumiseen tai veneen tai sen osien
vaurioitumiseen.
3 Takuu
Veneellä ja siihen veistämöllä asennetuilla varusteilla on neljän (4) vuoden takuu, valmistusvirheiden
osalta. Seuraavien laitteiden takuista vastaa veneen myyjä yhdessä ko. laitteiden valmistajan kanssa.
xmoottori vetolaitteineen
xohjauslaitteet
xkompassi
xmittaristo
xnavigointilaitteet.
Näiden laitteiden erilliset takuukirjat ja toimittajien yhteystiedot ovat laitteiden omissa ohjekirjoissa.
Muissa takuuasioissa pyydämme ottamaan yhteyttä jälleenmyyjään, jolta veneesi ja / tai laitteen olet
ostanut, tai Suomi-veneet Oy, Metsolantie 1, 59800 Kesälahti,
puh. 0405 090 321 (tekstiviestit eivät välity tällä vaihteen numerolla).
4 Ennen käyttöönottoa
4.1 Rekisteröinti
Moottorilla varustettu vesikulkuneuvo, jonka moottoriteho on moottorin valmistajan ilmoituksen mukaan
vähintään 15 kW:n (20 hv), sekä moottorilla tai purjeella varustettu vesikulkuneuvo, jonka rungon pituus
on valmistajan ilmoituksen mukaan vähintään 5,5 metriä, on Suomen lain mukaan rekisteröitävä.
Rekisteröitävän veneen kuljettajalta vaaditaan vähintään 15 vuoden ikä. Lisätietoja ja
rekisteröintilomakkeen saa Liikenteen turvallisuusvirastosta (TraFi) www.trafi.fi .
4.2 Vakuutukset
Venevakuutus voi korvata vesillä tai kuljetuksen ja telakoinnin aikana sattuvan vahingon. Tarkempia tietoja

6
SUOMI
veneesi vakuutusturvan vaihtoehdoista antavat vakuutusyhtiöt.
4.3 Koulutus
Vesillä liikkuminen vaatii taitoja, kuten muussakin liikenteessä liikkuminen. Veneilyä käsittelevää kirjalli-
suutta on saatavilla runsaasti, navigointikursseja järjestävät Suomen Navigaatioliitto (puh. 010 217 6480),
sen jäsenyhdistykset sekä kansalais- ja työväenopistot. Veneilykouluista antaa tietoja Suomen Purjehdus ja
veneily ry (puh. 040 834 3407). Nämä antavat hyvän pohjan taidoillesi, mutta varmuuden veneen
käsittelyssä, navigoinnissa, kiinnittämisessä ja ankkuroinnissa saavutat vasta käytännön harjoittelun
jälkeen. Suomen Purjehdus ja veneily ry:stä saat myös tietoja paikallisista venekerhoista ja niiden
toiminnasta.
Nettiosoitteita:
www.suomennavigaatioliitto.com
www.purjehtija.fi
5 Veneen ominaisuudet ja käyttö
5.1 Yleistä
Omistajan käsikirja ei ole täydellinen huolto-opas tai korjauskirja, vaan antaa yleisiä ohjeita käyttäjälleen
veneen ominaisuuksista ja käytöstä.
5.2 Veneen perustiedot
Suomi-veneiden perustiedot ovat seuraavat:
Valmistaja: Suomi-veneet Oy, Metsolantie 1, 59800 Kesälahti puh. 0405 090 321
Tyyppi: Tässä käsikirjassa on lueteltu suunnitteluluokkaan D kuuluvat moottoriveneet
Suomi 475Cat, 440 ja 410 -mallit, sekä suunnitteluluokkaan D kuuluvat
soutuveneet Suomi 520, -480 ja 420 -mallit.
Veneen tyyppi on mainittu veneen tyyppikilvessä.
Suunnitteluluokalla tarkoitetaan seuraavaa:
Luokka D: Vene on suunniteltu käytettäväksi olosuhteissa, joissa tuulen
voimakkuus on enintään 4 boforia (n. 8 m/s) ja sen mukainen merkitsevä aallon-
korkeus enintään 0,3 m, satunnaiset suurimmat aallot 0,5 m korkuisia. Tällaisia
olosuhteita voidaan kohdata suojaisilla sisävesillä, ja rannikkovesillä hyvälläkin
säällä.
HUOMAUTUS!
Merkitsevä aallonkorkeus on aallokon korkeimman kolmanneksen keskiarvokorkeus, mikä suunnilleen
vastaa kokeneen havainnoijan arvioimaa aallonkorkeutta. Jotkin yksittäiset aallot ovat kaksi kertaa tätä
korkeampia.

7
SUOMI
Päämitat, moottorit ja kantavuudet:
Veneen pituus, leveys, massa, moottorisuositukset jne. sekä suurin kuorma on esitetty
teknisessä erittelyssä taulukossa sivulla 19.
Tyyppikilpi (sininen kilpi) ja valmistusnumero eli WIN-koodi:
Veneen sisäpuolelle kiinnitetyssä kilvessä on annettu osa em. tiedoista. Täydentävät selvitykset on annettu
tämän käsikirjan asianomaisissa kohdissa. Valmistusnumero löytyy veneen ulkolaidasta, oikealta puolelta
peräosaa, aivan yläreunasta.
5.3 Suurin suositeltu henkilömäärä
Veneen suurin suositeltava henkilömäärä on mainittu veneen tyyppikilvessä.
VAROITUS!
Älä ylitä suurinta suositeltua henkilömäärää. Veneessä olevien henkilöiden lukumäärästä riippumatta
henkilöiden ja varusteiden mukaan laskettu kokonaispaino ei saa koskaan ylittää suurinta suositeltua
kuormaa (katso kohta 5.4 Kuormitus). Käytä aina veneessä olevia istuimia tai istuinpaikkoja.
5.4 Kuormitus
Suomi-veneen suurin suositeltu kuorma on mainittu tyyppikilvessä ja taulukossa sivulla 19. Tähän
lasketaan kuuluvaksi seuraavat massat:
a) veneessä olevien henkilöiden yhteismassa (yhden aikuisen oletusmassa 75 kg ja lapsen 37,5 kg
b) perusvarusteet ja muu kuorma (airot, mela, kalastusvälineet, ankkuri, ym.) Suositeltu suurin
kuorma sisältää vain edellä mainitut osakuormat.
VAROITUS!
Kuormatessasi venettä, älä koskaan ylitä suurinta suositeltua kuormaa. Lastaa vene aina huolellisesti ja
jaa kuorma tasaisesti. Vältä sijoittamasta suuria massoja korkealle.
5.5 Moottori ja potkuri
Suomi-veneen suurin suositeltu moottoriteho on mainittu tyyppikilvessä ja taulukossa sivulla 19.
Noudata potkurin valinnassa moottorin valmistajan ohjeita.
Perämoottori on normaalisti tarkoitettu asennettavaksi sellaiselle korkeudelle, että moottorissa potkurin
yläpuolella oleva kavitaatiolevy on samalla korkeudella tai hieman alempana kuin veneen kölilinja. Noudata
moottorin asennuksessa ja potkurin valinnassa moottorin valmistajan ohjeita.
5.6 Veden sisäänpääsyn estäminen ja vakavuus
5.6.1 Rungon aukot
VAROITUS!
Ennen veneen käyttöönottoa on varmistettava, että kondenssivesitulpat ovat asennettu paikoilleen.
Läpivientien ja niiden tulppien sijainnit on esitetty kuvissa sivuilla 23–26.
Suomi 440 mallin avotila on kuormittamattomana sadevesityhjentyvä. Veneen voi tyhjänä jättää kellumaan
ilman pohjatulppaa, jolloin sadevesi valuu ulos. Tässä mallissa on sadeveden tyhjentävästä avotilasta yksi
tyhjennysaukko. Tämä on tarkoitettu suljettavaksi, kun astut veneeseen tai kun kuormaat venettä.
Varmista tyhjennysreiän toimivuus pitämällä se puhtaana puiden lehdistä ja muista roskista. Veneessä on

8
SUOMI
peräpeilin alakulmassa kiinniruuvattava perätulppa (kondenssivesitulppa), jonka kautta kuorien väliin
kertynyt kondenssivesi voidaan tyhjentää telakoituna tai trailerilla.
HUOMAUTUS!
Itsetyhjentyvä avotila on tarkoitettu suurimman sadevesimäärän johtamiseen pois avotilasta. Osa
sadevedestä sekä pilssiin kondensoituva vesi saattaa kuitenkin joutua pilssiin. ÄLÄ JÄTÄ VENETTÄ
VARTIOIMATTA VESILLE PITKÄKSI AIKAA. TARKKAILE VENEEN KELLUNTA-ASENTOA JA TYHJENNÄ PILSSI
TARVITTAESSA. Veneen jättäminen vartioimatta vesille pitkäksi aikaa saattaa johtaa mahdollisiin
vaurioihin.
HUOMAUTUS!
Vähintään yhden ämpärin tai äyskärin mukana pitäminen on omistajan/käyttäjän vastuulla, ja sen tulee olla
varmistettu häviämisen estämiseksi.
Soutuveneissä ja pienimmässä moottoriveneessä (Suomi 410T) on vedenpoistoaukot, jotka on vesillä
oltaessa aina oltava huolellisesti suljettuna veneen mukana tulevalla tulpalla. Kaksirunkoisessa (Suomi 475
Cat) venemallissa on kaksi vedenpoistoaukkoa, molempien runko-osien peräosassa, takatuhdon
tuntumassa.
Huolehdi siitä, ettei tyhjennysaukkoihin pääse kertymään roskia tai aukkojen eteen mitään esteitä, jotka
voivat hidastaa veden ulosvirtausta.
5.6.2 Vakavuus ja kelluvuus
Suomi-veneiden soutuvenetyypeissä on pyritty hyvään vakavuuteen sijoittamalla ylimääräistä painoa
köliin (täytetty hiekkahartsilla) ja muotoilemalla runko oikein käyttötarkoituksen mukaan. Kaksirunkoinen
Suomi 475Cat on luonnostaan erittäin vakaa. Muista, että korkea aallokko on kuitenkin aina vaara
vakavuudelle.
Vakavuus voi heiketä hinattaessa tai nostettaessa veneeseen painavia esineitä. Huomaa, että veneesi
vakavuus heikkenee minkä tahansa korkealle lisätyn painon vaikutuksesta. Kaikki muutokset kuorman
sijoittelussa voivat vaikuttaa huomattavasti veneesi vakavuuteen, tasapainoon ja suorituskykyyn. Ota
yhteyttä veneen valmistajaan, jos suunnittelet tällaisia kiinteitä muutoksia. Veneen pohjalla olevan veden
määrä tulee pitää minimissä. Kovassa kelissä luukut ja läpivientitulpat on myös pidettävä suljettuina
vedellä täyttymisen riskin minimoimiseksi.
HUOMAUTUS!
Kaksirunkoinen katamaraani -tyyppinen vene käyttäytyy kaarteessa muista venemalleista poikkeavalla
tavalla: vene ohjautuu erittäin tehokkaasti eikä kallistu kaarteen suuntaan. Tämä vuoksi matkustajiin
kohdistuu keskipakovoimia, jotka voivat nopeudesta ja kaarteesta riippuen olla suuriakin. Varoita
matkustajia ilmiöstä ja vähennä nopeutta kaarteessa.
Säädä moottorin ohjauksen kitkavastus sellaiseksi, että moottori ei ohjaudu itsekseen otteen
ohjausvarresta irrotessa.
Suomi-veneet ovat 2-kuorirakenteisia, jolloin kuorien väliin jää ilmatila, jonka avulla vene kantaa kohdassa
5.4 mainitun kuormituksen, vaikka vene olisi vedellä täyttyneenä. Ilmatilan tiiveys edellyttää, että ulko- ja
sisäpintoihin ei saa porata reikiä niitä tiivistämättä. Suomi 420 malleissa on varottava liikkumista veneen
laidalla, eikä laitakellukkeilla saa oleskella. Vaarana on veden sisäänpääsy ja kaatuminen.

9
SUOMI
5.7 Tulipalon ehkäiseminen
5.7.1 Polttoaineen käsittely
Ennen tankkauksen aloittamista pysäytä moottori, myös avotulen käsittely on kielletty. Älä käytä kytkimiä
tai laitteita, jotka voivat aiheuttaa kipinöintiä. Tankin täytön jälkeen tarkista, ettei polttoainetta ole
vuotanut veneen pohjalle ja puhdista valunut polttoaine välittömästi. Tupakan polttoa ja avotulen
käsittelyä on ehdottomasti vältettävä polttoaineen käsittelyn yhteydessä.
Älä pidä varakanistereita tuulettamattomissa tiloissa tai irrallaan, tai mitään bensiiniä sisältäviä varusteita
tiloissa, joita ei ole siihen tarkoitettu. Tarkasta vuosittain, ettei polttoaineletkuissa ole kulumia.
5.8 Sähköjärjestelmä
Lähtiessäsi veneestä pidemmäksi aikaa katkaise virta pääkytkimestä. Katkaise virta myös, kun vaihdat
esimerkiksi polttimoita tai sulakkeita.
Käsitellessäsi akkua, varo aiheuttamasta oikosulkua akun napojen välille. Lataa akku säännöllisesti, mikäli
vene on poissa käytöstä pitkiä aikoja. Katso akun hoito-ohjeita myös moottorin käyttöohjeista.
HUOMAUTUS!
Älä koskaan katkaise virtaa pääkytkimestä moottorin käydessä: moottori ei suinkaan aina pysähdy, vaikka
virta on katkaistu, seurauksena mahdollisesti syntyvä ylijännite saattaa aiheuttaa vaurioita sähkölaitteille.
Älä muuta veneen sähköjärjestelmää tai sulakkeiden nimellisampeerilukua. Älä myöskään asenna tai
korvaa sähkölaitteita komponenteilla, joilla virtapiirin nimellisampeeriluku ylittyy. Muutokset ja huollot on
suositeltavaa antaa asiantuntijan tehtäviksi.
5.9 Ohjausominaisuudet
5.9.1 Suurilla nopeuksilla ajaminen
Veneen suurin moottoriteho on ilmoitettu tyyppikilvessä ja tekninen erittely taulukossa sivulla 19. Älä
käytä venettä, mikäli siinä on suurempi moottoriteho, kuin mitä tyyppikilvessä on ilmoitettu.
HUOMAUTUS!
Vältä äkkinäisiä ohjausliikkeitä nopean ajon aikana.
Rikikulman säätö:
Perussäännöt koneen rikikulman (moottorin asentokulman) säädössä (sähköisellä trimmillä) ovat
seuraavat:
xNostettaessa vene liukuun "keula alas" -asento.
xKun vene on liu'ussa ja mikäli aallokko on pieni, nostetaan keulaa, kunnes vene alkaa laukata tai
potkuri menettää otteensa. Lasketaan keulaa tästä hieman niin, että ajo on vakaata.
xVasta-aallokossa keulaa lasketaan alaspäin, jolloin kulku pehmenee. Myötäaallokossa keulaa
nostetaan ylöspäin.

10
SUOMI
Varsinkin pienissä moottoreissa asentoa säädetään säätöpuikon paikkaa vaihtamalla. Valittavia säätöreikiä
on yleensä 4–5 kpl. Käytännön kulma on kokeiltava venekohtaisesti. Huomaa, että myös veneen kuormitus
vaikuttaa valittavaan kulmaan. Muutoin rikikulmaan vaikuttavat samat seikat kuten edellä. Kulman
vaikutus polttoainetalouteen saattaa olla huomattava. Varsinkin pitkien matkojen varalle on oikean kulman
valinta tärkeää. Tutustu säätöön myös moottorinohjekirjassa
Älä aja venettä suurella nopeudella koneen rikikulman ollessa negatiivinen (keula alhaalla). Polttoaineen
kulutus on tällöin suuri ja vene ohjautuu kärkkäästi. Opettele säätämään rikikulma kuormituksen ja
olosuhteiden mukaisesti jo ennen ajoon lähtöä. Soutuvenetyypeissä negatiivinen säätökulma parantaa
veneen kulkuasentoa ja on suositeltava. Tällöin potkurin voimalla on veneen perää nostava vaikutus.
VAROITUS!
Aallot heikentävät veneen ohjattavuutta ja lisäävät kallistelua. Ota tämä huomioon vähentämällä nopeutta
aallokon kasvaessa.
Tutustu vesiliikenteen sääntöihin (esim. Editan julkaisemasta kirjasesta "Vesiliikenteen säädökset" sekä
COLREG:n kansainväliset säännöt yhteentörmäämisen ehkäisemiseksi merellä) ja noudata niiden antamia
vaatimuksia. Navigoi huolellisesti ja käytä uusimpia voimassaolevia karttoja. Selvitä varsinkin erityyppisten
alusten väistämissäännökset.
Nopeuden sovittaminen olosuhteisiin
Sovita aina nopeutesi olosuhteisiin ja ympäristöön. Ota huomioon:
xaallokko (kysy myös matkustajien mielipidettä miellyttävästä nopeudesta)
xomat peräaaltosi (suurimpia liukuun nousussa ja pienillä nopeuksilla, eli alle 6 solmua). Noudata
aallokonaiheuttamisrajoituksia. Vähennä nopeutta ja peräaaltoja kohteliaisuudesta sekä
turvallisuussyistä itseäsi ja muita kohtaan.
xnäkyvyys (saaret, sumu, sade, vasta-aurinko)
xreitin tuntemus (navigointiin tarvittava aika)
xreitin ahtaus (muut vesilläliikkujat, melu ja peräaallot rannoilla)
xpysähtymiseen ja väistöliikkeisiin tarvittava tila.
Älä aja täydellä nopeudella ruuhkaisilla väylillä, tai kun näkyvyys on rajoitettu esimerkiksi säätilan tai
aallokon takia. Seuraa merkityillä väylillä myös takaa tulevaa liikennettä.
Varmistu aina, että sinulla on törmäyksen välttämiseen tarvittava etäisyys, joka riittää pysähtymiseen ja
väistämiseen.
5.9.2 Moottorin käynnistäminen
Ennen moottorin käynnistämistä varmista, että se voi tapahtua vaaratta. Vanhemmissa moottorityypeissä
tarkasta erityisesti, että vaihde on vapaa-asennossa. Erityisohjeet käynnistämisestä on esitetty moottorin
ohjekirjassa.
Kiinnitä hätäkatkaisimen naru itseesi aina ennen liikkeellelähtöä. Lue tarkemmat ohjeet moottorin
käsikirjasta. Varsinkin yksin ajettaessa on tärkeää, että moottori pysähtyy hätäkatkaisimen avulla, jos
jostain syystä putoat veteen tai menetät otteesi veneen hallintaan.

11
SUOMI
HUOMAUTUS!
Älä milloinkaan käynnistä moottoria kuiviltaan: vesipumpun kuminen siipipyörä saattaa vaurioitua
välittömästi kuivana käydessään.
VAARA!
Pyörivä potkuri on hengenvaarallinen veteen pudonneelle tai uimarille. Pysäytä moottori, kun uimari tai
vesihiihtäjä nousee veneeseen.
5.9.3 Näkyvyys ohjauspaikalta
Veneen kuljettajan on huolehdittava aina siitä, että ohjauspaikalta on mahdollisimman hyvä näkyvyys:
xSijoita matkustajat ja kuorma niin, ettei näkökenttä häiriinny.
xAja sellaisella nopeudella, että keulan nousu ei haittaa näkyvyyttä.
xSäädä veneen kulkuasento koneen rikikulman avulla niin, ettei keulan nousu haittaa näkyvyyttä.
xErityisesti laivaväylillä huolehdi näkyvyydestä myös taaksepäin.
xSoutuveneillä perämoottorilla yksin ajettaessa kulkuasentoa voit parantaa lisäämällä keulaan
muuta painoa tarpeen mukaan.
xKansainväliset säännöt yhteentörmäyksen ehkäisemiseksi merellä (COLREG) ja meriteiden säännöt
edellyttävät, että riittävää tähystystä ylläpidetään jatkuvasti sekä kulkuoikeuksia noudatetaan.
Näiden sääntöjen noudattaminen on välttämätöntä.
xKäytä pimeän tullen ja rajoitetun näkyvyyden (esimerkiksi sumun) vallitessa säännösten mukaisia
kulkuvaloja.
5.10 Muita turvallisuussuosituksia
5.10.1 Laidan yli putoamisen ehkäiseminen ja veneeseen
uudelleen nouseminen
Matkustajien ja kuorman sijoittelu on pyrittävä tekemään siten, että vene kulkisi mahdollisimman
tasapainossa sekä pituus- että leveyssuunnassa. Vältä seisomista ja kävelyä veneessä. Moottoriveneet
(Suomi 475Cat, 440 -mallit ja 410T) on varustettu matkustuspaikoilla olevilla käsikahvoilla, joista suurilla
nopeuksilla ajettaessa voidaan ottaa tukea.
Suomi 440-, 440RDL ja Suomi 475Cat malleissa veteen pudonneen henkilön on helpointa nousta veneeseen
niiden peräpeilissä olevia uimaportaita käyttäen.
Suomi 410T-, 420-, 480- ja 520L-malleissa veneeseen noustaan keskipenkin kohdalta painamalla veneen
laitaa veden pintaan ja ”uimalla / liukumalla” veneeseen. Varo kuitenkin pienemmissä soutuveneissä
painamasta laitaa liikaa veden alle, jotta vene ei käänny kumolleen. Nousemista helpottaa veneessä olevat
kahvat tai puinen keskipenkki. Näistä voi ottaa tarvittaessa kiinni. Katso kuvat seuraavalta sivulta (s. 12).
Kovalla tuulella veteen pudonneen on yleensä parempi nousta takaisin veneeseen suojan puoleiselta
sivulta, mikäli tämä on mahdollista.

12
SUOMI
SOUTUVENEESEEN NOUSEMINEN VEDESTÄ
1. Tartu kiinni veneen laitaan
2. Vedä itsesi veneen laidan päälle
3. Kierähdä veneeseen.

13
SUOMI
5.10.2 Moottorin liikkuvista osista aiheutuva vaara
Pyörivä potkuri on hengenvaarallinen veteen pudonneelle tai uimarille.
5.10.3 Irrallisten varusteiden kiinnittäminen
Kiinnitä kaikki painavat varusteet, kuten ankkurit, luotettavasti paikalleen ennen liikkeellelähtöä.
5.10.4 Ympäristön huomioiminen
Ympäristön huomioiminen on jokaisen veneilijän tehtävä. Vältä siis
xpolttoaine- tai öljyvuotoja
xroskien tai jätteiden tyhjentämistä vesistöön tai jättämistä rannalle
xpesuaineiden tai liuottimien päästämistä veteen
xkovaa melua sekä vesillä että satamissa
xperäaaltojen tuottamista erityisesti kapeikoissa ja matalissa vesissä.
Ota huomioon paikalliset ympäristölait ja ohjesäännöt. Tutustu kansainvälisiin sääntöihin merten
saastumisen ehkäisemiseksi (MARPOL) ja kunnioita niitä niin paljon kuin mahdollista.
5.10.5 Ankkurointi, kiinnitys ja hinaus
Kiinnitä veneesi aina suojaisessakin paikassa huolellisesti, koska olosuhteet saattavat muuttua nopeasti.
Kiinnitysköysien tulisi olla varustetut joustimilla nykäysten vaimentamiseksi. Katso kiinnityspisteet kuvasta
1. (s. 14). Älä käytä muita veneen osia kiinnittämiseen, hinaamiseen tai ankkurointiin. Käytä riittävän suuria
lepuuttimia hankautumien ehkäisemiseksi.
Omistajana/käyttäjänä olet vastuussa siitä, että hinaus- ja ankkuriköydet, ankkuriketjut ja ankkurit ovat
riittäviä veneen tarkoitetulle käytölle.
Rantautuessasi luonnonsatamaan varmistu, että veden syvyys on riittävä ja LASKE ANKKURI RIITTÄVÄN
KAUAS RANNASTA. Kohtuullinen pito saavutetaan, kun köyttä on laskettu 4–5 kertaa veden syvyys.
VAROITUS!
Älä yritä pysäyttää venettä käsivoimin äläkä laita kättä tai jalkaa veneen ja laiturin, rannan tai toisen
veneen väliin. Harjoittele rantautumista hyvissä olosuhteissa, käytä konevoimaa hillitysti mutta
määrätietoisesti.
HUOMAUTUS!
Ota huomioon kiinnityksessä tuulen kääntyminen, vedenpinnan nousu tai lasku, vesiliikenteen aallokko jne.
Kun hinaat toista venettä, käytä riittävän vahvaa, kelluvaa hinausköyttä. Aloita hinaus varovaisesti, vältä
nykäyksiä, älä ylikuormita moottoria. Jos hinaat pientä jollaa, sovita hinausköyden pituus sellaiseksi, että
jolla kulkee peräaallon myötäisellä osalla. Kapeikoissa ja suuressa aallokossa vedä jolla kuitenkin lähelle
peräpeiliä, jotta mutkittelu vähenee. Kiinnitä jollassa olevat varusteet hyvin paikoilleen. Aallokossa
ajettaessa peitä tarvittaessa jolla, jotta mahdollinen roiskevesi ei täytä sitä.
Kun hinaat tai jos venettäsi joudutaan hinaamaan, kiinnitä hinausköysi kuvan 1. mukaisiin
kiinnityspisteisiin.

14
SUOMI
HUOMAUTUS!
Kun hinaat tai olet hinattavana, käytä aina pientä nopeutta. Jos on kyse uppoumarunkoisesta veneestä, älä
koskaan ylitä hinauksessa runkonopeutta.
HUOMAUTUS!
Hinausköysi on aina kiinnitettävä niin, että se "vetosolmutyyppisenä" on irrotettavissa myös
kuormitettuna. Omistajan tulee myös tietää, mitkä toimet ovat tarpeen varmistettaessa hinausköyden
kiinnitys!
VAROITUS!
Hinausköysi saattaa joutua suuren jännityksen alaiseksi nopeissa nykäyksissä. Jos se katkeaa, saattaa
katkenneella päällä olla vaarallinen nopeus köyden suuntaisesti. Käytä aina riittävän paksua köyttä äläkä
oleskele köyden suunnan jatkeella.
Kuva 1. Kiinnityspisteiden paikat hinauksessa, ankkuroitaessa ja kiinnityksessä.
(Soutuveneissä vain keulasilmukka. Moottoriveneissä keulasilmukka ja perässä olevat kahvat tai silmukat.)
Kiinnityspisteiden murtolujuudet ja kiinnitysköysien suositeltava lujuus (max. 80% murtolujuudesta)
ovat ”Tekninen erittely” -taulukossa sivulla 19.
5.10.6 Kuljetus trailerilla, sekä säilytys telakalla
Varmistu siitä, että traileri sopii veneellesi, tukia on riittävästi pistekuormien pienentämiseksi ja että
kantavuus on riittävä veneelle, sen moottorille ja varusteille. Soutuvenetyyppien kuljettamiseen soveltuu
myös tavaraperävaunu, jonka lavan leveys, pituus vetokytkimen ja akselin väli riittävät etupainoisen
kuorman aikaansaamiseksi. Kuljetusalustana voidaan mainiosti käyttää rantatelaa vinttureineen, kun se on
kiinnitetty perävaunun lavaan. Kaksirunkoista venettä venetrailerilla kuljetettaessa on huomioitava, että
molemmat runko-osat on tuettu pohjastaan takana kölirullilla ja että keulassa on sovelias poikittainen,
esimerkiksi puusta valmistettu tuki, joka yltää molempien runko-osien yli.
Autosi rekisteriotteesta näet perävaunun suurimmat sallitut kokonaismassat. Muulla kuin venetrailerilla
kuljetettaessa tarkasta, että aisakuorma on riittävä ajovakavuuden varmistamiseksi.
Poista veneestä ylimääräinen kuorma ja vesi ennen trailerille nostamista. Säädä trailerin tai telakan
sivutuet niin, että kölituet kantavat suurimman osan veneen massasta. Sido vene varsinaista kuljetusta
varten tiukasti kiinni traileriin. Pelkkä vintturin köysi ei ole riittävä sidonta veneelle. Keulan sidontaliinan
tulee suuntautua vinosti eteen. Peräosan liikkumisen estät veneen yli vedetyllä liinalla. Suojaa venettäsi
laittamalla kiinnitysvöiden ja veneen väliin tarvittaessa pehmusteita. Älä jätä veneeseen irtonaisia tavaroita
tai ylimääräistä kuormaa kuljetuksen ajaksi.
Moottorin olisi hyvä olla kuljetuksen aikana ala-asennossaan. Tarkista moottorin käsikirjasta ohjeet
kuljetukselle. Huolehdi riittävästä maavarasta. Kuvassa 2. on esitetty esimerkki trailerikuljetuksesta.

15
SUOMI
Kuva 2. Esimerkki Suomi-veneen trailerikuljetuksesta
Laskiessasi venettä trailerilta muista kiinnittää keulaköysi valmiiksi veneeseen, jotta voit irrottaa trailerin
vaijerin hinaussilmukasta heti, kun vene on vedessä. Varo vinssin kampea!
HUOMAUTUS!
Trailerin tulee olla lievästi aisapainoinen. Varmistu, että vene on kiinnitetty riittävän tiukasti traileriin ja
että veneen paino jakautuu tuille tasaisesti. Heiluva vene iskeytyy kuljetuksessa yksittäistä tukea vasten,
jolloin runko voi vaurioitua.
VAROITUS! Kantavuudeltaan riittämätön tai huonosti ylläpidetty venetraileri voi rikkoontua ajon aikana ja
aiheuttaa vaaratilanteen. Varmistu, että trailerin kantavuus riittää veneen lisäksi myös moottorin,
polttoaineen ja varustuksen painoille.
VAROITUS!
Älä pidä kuomua, satamakuomua tai muuta peitettä veneen päällä trailerikuljetuksen aikana.
Suurissa maantienopeuksissa kuomu tai peite saattaa irrota ja aiheuttaa vaaraa tai vaurioita veneelle ja
muulle tieliikenteelle.
HUOMAUTUS!
Ennen veteen peruuttamista on hyvä irrottaa perävaunun sähköpistoke, mikäli johtimet ja perä-valot
joutuvat veteen. Valaisinten on syytä antaa kuivahtaa ennen sähköjen uudelleenkytkemistä.
6 Huolto ja talvisäilytys
Tutustu moottorin ohjekirjassa esitettyihin huoltotoimiin. Tee ne itse huolellisesti tai anna asiantuntijan
tehtäväksi. Muita säännöllistä huoltoa vaativia kohteita ovat (mikäli ne veneessäsi ovat vakiona):
xtyhjennyspumppu
xpalonsammutin.
Suorita näiden huolto veneen mukana tulevien ohjeiden mukaisesti.
6.1 Toimet ennen talvitelakointia
Mikäli on odotettavissa pakkasta, tyhjennä jäähdytysvesi moottorista sen ohjekirjan mukaisesti. Nosta
vene maihin hyvissä ajoin ennen jäiden tuloa. Venettäsi ei ole mitoitettu jäissä ajoa tai säilytystä varten.
HUOMAUTUS!
Jos moottori on joutunut seisomaan pakkasessa, yläasentoon kipattuna se yleensä tyhjenee vedestä.
Vesipumppuun on kuitenkin saattanut jäädä vettä, joka estää pumpun kumisen siipipyörän pyörimisen.
Varmista ennen käynnistystä hitaasti käynnistinnarusta vetäen, että vesipumpun siipipyörä ei ole jäätynyt
kiinni. Jos näin on tapahtunut, sulata vesipumppu moottorin käyttö-asennossa vedessä tai lämpimässä

16
SUOMI
tilassa, kunnes siipipyörä liikkuu vapaasti. Siipipyörän vaurio estää jäähdytysveden kierron!
6.2 Pesu ja puhdistus
Pidä vene puhtaana ja siistinä. Se lisää viihtyisyyttä ja turvallisuutta sekä veneen jälleenmyyntiarvoa.
Veneen hoidoksi riittää yleensä pesu ja vahaus. Pesuun sopivat parhaiten erityiset veneenpesuaineet. Älä
käytä voimakkaita liuottimia, ne saattavat himmentää lujitemuovipintojen kiiltoa. Hankaumien tai
pinttyneen lian poistamiseen voidaan käyttää lievästi hiovia kiillotusaineita. Vahaamiseen emme suosittele
silikonipitoisia vahoja, koska ne heikentävät hartsin tai maalin tarttuvuutta mahdollisten vaurioiden
korjauksessa.
Noston jälkeen pese veneen pohja välittömästi. Levä ja lima irtoavat helpoimmin, kun ne eivät ole päässeet
kuivumaan.
6.3 Talvisäilytys ja -huolto
Tee moottorille ja muille hankkimillesi laitteille talvihuolto niiden ohjekirjojen mukaisesti. Jos veneesi on
talven ulkosalla tai kosteissa tiloissa, tyhjennä se tekstiileistä ja muista varusteista, jotka voivat homehtua
tai syöpyä kosteudessa. Köydet tulee pestä makeassa vedessä ja kuluneet köydet uusia.
Myös sähköiset varusteet suojaat parhaiten hapettumiselta viemällä ne kuiviin tiloihin talven ajaksi. Akku
purkautuu vähiten kylmässä eikä siten vaadi erikoistoimia. Lataa sitä kuitenkin ennen telakointia ja talven
aikana muutamia kertoja. Suihkuta sähköjärjestelmän liittimet tarkoitukseen sopivalla kosteuden- ja
korroosionestoaineella.
Tarkista rungon kunto ja hio mahdolliset kolhut auki niin, että laminaattiin tunkeutunut kosteus pääsee
kuivumaan. Poista tulpat ilmasäiliöistä, jotta kondenssivesi pääsee poistumaan. Jos kyseessä on pieni vene
(Suomi 410, -420, -480 tai -520), käännä vene perusasentoon keula hieman yläviistoon ja kallistele venettä
puolelta toiselle, jotta mahdollinen kondenssivesi pääsee poistumaan perässä olevasta kondenssiveden
poistoaukosta. Aukkojen sijainti on merkitty ohjekirjan liitteenä (sivut 23–26) olevaan mallikohtaiseen
kuvaan. Edellä mainittujen mallien talvisäilytys on syytä tehdä kumolleen käännettynä siten, että
tukipisteinä ovat veneen perä ja keula. Cat-mallissa kondenssiveden poistoaukot ovat veneen rungon
alaosassa takana. Kondenssivesi poistuu tässä venetyypissä perusasennossa. Kaksirunkoinen Suomi 475Cat
sekä 440 -veneet voidaan säilyttää talven yli perusasennossaan. Peitä vene sen yli menevällä peitolla ja
sijoita parru veneen keskelle keulasta perään, jotta vesi valuu peitteen päältä. Jätä riittävät tuuletusaukot
eteen ja taakse, jotta kosteus ei tiivisty veneen sisäpuolelle.
HUOMAUTUS!
Kun veneesi on kumollaan, varmistu, etteivät sen reunat kuormitu pistemäisesti lumen kasautuessa
veneen päälle. Kuorma voi kasvaa hyvin suureksi ja aiheuttaa reunan rikkoutumisen.
Peitä veneesi niin, ettei lunta pääse kertymään veneen sisälle. Huolehdi kuitenkin riittävästä tuuletuksesta.
Lunta ei kerry normaalisti peitteen päälle, jos harjan kulma on alle 90°. Peitteen sopivat mitat ovat tällöin
noin 6 x 4 m.
HUOMAUTUS!
Peite tai sen kiinnitysköydet eivät saa suoraan koskettaa veneen pintaa, koska lepattaessaan ja liikkuessaan
ne hiertävät gelcoat-pintaa ja voivat aiheuttaa naarmuja. Liian tiivis paketointi johtaa kosteuden
tiivistymiseen veneeseen. Erityisesti moottoria ei pidä peittää liian tiiviisti sähkölaitteiden
kosteusvaurioiden välttämiseksi.

17
SUOMI
6.4 Toimenpiteet ennen vesillelaskua
Korjaa tai korjauta mahdolliset gelcoatissa olevat kolhut kohdan 7 mukaisesti.
Merialueilla voidaan kasvillisuuden kiinnittyminen pohjaan estää suojamaalilla (antifouling). Pohjan ja
erityisesti potkurin likaantuminen lisää polttoaineenkulutusta huomattavasti. Jos vene kuitenkin nostetaan
vedestä vähintään noin viikon välein, ei suojamaalia yleensä tarvita. Seuraa maalin valinnassa ja
maalauksessa huolellisesti maalinvalmistajan ohjeita. Jos hiot vanhaa suojamaalia, muista, että syntyvä
hiomapöly tai -liete on myrkyllistä. Järvialueella ei suojamaalausta tarvita, emmekä siksi suosittele sen
käyttöä.
Tee moottorin vaatimat huoltotoimet erillisen ohjekirjan mukaisesti. Tarkista sähkölaitteiden toiminta ja
poista hapettumat sulakkeiden ym. liitoksista.
VAROITUS!
Tarkista, että kondenssivesitulpat ovat paikoillaan. Varmista etenkin, että veneiden peräpeileissä olevat
kondenssiveden poistoaukkojen tulpat ovat kiinni. Läpivientien ja niiden tulppien sijainnit on esitetty
kuvissa sivuilla 23–26.
7 Korjaukset
Moottorin tai muiden laitteiden vioittuessa käänny tarvittaessa kyseisten laitetoimittajien puoleen.
Pienet pintakerroksen, gelcoatin, vauriot veneen rungossa tai kannessa voit korjata myös itse. Siistin
lopputuloksen aikaansaaminen vaatii kuitenkin tarkkuutta:
xSuojaa korjattavan alueen ympäristö teipillä.
xHio kolhun reunat viistoiksi ja puhdista asetonilla.
xSekoita gelcoatiin 1 – 2% kovetetta.
xLevitä gelcoat korjattavaan kohtaan niin, että pinta jää hiukan ympäröivää pintaa korkeammalle.
xAseta teippi korjauskohdan päälle.
xGelcoatin kovetuttua irrota teippi ja tarvittaessa hio paikattu kohta tasaiseksi.
xKiillota korjaus hiomatahnalla.
Tarkemmat ohjeet paikkauksesta ja värisävyistä saat veistämöltä tai gelcoatin myyjältä. Suuremmat vauriot
tulisi jättää veistämön tai lähimmän ammattiliikkeen korjattavaksi.
WIN-koodi
Veneellä on juokseva valmistusnumero, WIN-koodi. Tämä on merkitty moottoriveneissä peräpeilin
ulkopintaan oikeaan yläreunaan. Soutuveneissä koodi on veneen peräosassa ulkopinnassa aivan oikeassa
yläreunassa. Asioidessasi veistämön tai jälleenmyyjän kanssa ilmoita CIN-koodi, sekä veneen tyyppi
oikeiden varaosien toimittamisen helpottamiseksi.
HUOMAUTUS!
Eräät jälkiasennukset ja muutostyöt voivat väärin tehtyinä aiheuttaa vahinkoa veneen rakenteelle tai olla
vaaraksi turvallisuudelle. Ota yhteys veistämöön tai jälleenmyyjään, ennen kuin teet tai teetät esimerkiksi
uusia luukkuja jne. Ilmakellukkeisiin ei tule tehdä mitään kiinnityksiä, jotka puhkaisevat sen seinämän.
HUOMAUTUS!
Huoltaessasi sähkölaitteita katkaise jännite laitteista. Jos joudut uusimaan sähkölaitteita, varmistu, että ne
ovat venekäyttöön soveliaita.

18
SUOMI
Liitteet:
Tekninen erittely
Tuotantoteknisistä syistä saattaa mitoissa ja painoissa esiintyä pieniä vaihteluita.
Suomi-vene: malli 420 470 480 520 410T 440 440RDL 475Cat
pituus: cm 422 473 485 525 412 440 440 484
leveys: cm 142 135 145 145 142 170 170 175
oma massa: kg 98 108 115 130 135 220 240 210
max. moottoriteho: kW / hv 2,5/
3
2,5/
3
4/
5
4/
5
7,5/
10
15/
20
23/
30
11/
15
max. moottoripaino: kg 19 19 41 41 60 105 125 65
henkilöluku 3 3 4 4 4 4 4 5
henkilömassa: kg 225 225 300 300 300 300 300 375
perusvarusteet: kg 19 22 23 26 19 20 20 10
polttoainemassa: kg - - 10 10 10 20 20 20
kuorma valmistajan kilvessä: kg 225 225 300 300 300 300 300 375
suurin kokonaiskuorma: kg 225 225 310 310 310 320 320 395
veneen traileripaino: kg 136 149 189 207 224 365 405 305
veneen paino täydellä kuormalla: kg 361 374 489 507 524 665 705 680
kiinnityspisteiden lujuudet: kN 3,4 3,4 4,9 4,9 4,9 5,8 6,6 6,4
suositeltava köyden lujuus: kN 2,7 2,7 3,9 3,9 3,9 4,6 5,3 5,1
Käytetyt standardit venemalleittain:
Tarkastusryhmä Tarkastusmenetelmä venemalleittain
Suomi 420, - 470, - 480, - 520
ja - 410 mallit
Suomi 440 ja - 475 Cat mallit; ryhmän
5.2 osalta koskee myös - 410 mallia
Perustiedot EN ISO 8666:2002 EN ISO 8666:2002
2.1 Rungon merkintäjärjestelmä ISO 10087:2006 ISO 10087:2006
2.2 Valmistajan kilpi RCD annex I, A 2.2 RCD annex I, A 2.2
2.3 Laidan yli putoamisen
ehkäiseminen EN ISO 15085:2003/DAM2.3.2EN ISO 15085:2003/DAM2.3.2
2.4 Näkyvyys ohjauspaikalta EN ISO 11591:2011 EN ISO 11591:2011
2.5 Omistajan käsikirja EN ISO 10240:2004/A1:2015 EN ISO 10240:2004/A1:2015
3.1 Rakenne RSG Guidelines, NBS-VTT Extended rule
3.2 Vakavuus ja varalaita EN ISO 12217-3:2015 EN ISO 12217-3:2015
3.3 Kanto- ja kelluntakyky EN ISO 12217-3:2015 EN ISO 12217-3:2015
3.5 Vedellä täyttyminen EN ISO 15083:2003 EN ISO 15083:2003
3.6 Suurin sallittu kuormitus EN ISO 14946:2001/AC 2005 EN ISO 14946:2001/AC 2005
3.9 Ankkurointi ja hinaaminen EN ISO 15084:2003 EN ISO 15084:2003
4 Ohjailuominaisuudet EN ISO 11592:2001, EN ISO 8665:2006
5.4 Ohjausjärjestelmä - EN ISO 28848 + A1:2000
5.2 Polttoainejärjestelmä - EN ISO 11105:1997
Jos sarakkeessa on ”—” -merkki, se tarkoittaa, ettei kohta ole venetyypin turvallisuuden kannalta
olennainen tai kyseinen järjestelmä ei esiinny veneessä.

19
SUOMI

20
SUOMI
520L
475Cat
480
410T
YLEISJÄRJESTELYT
420
440RDL, Ohjauspulpetillinen
440