Tulikivi Hetta User manual

Käyttöohje

-Kevytuunit

Bruksanvisning

-Lätta kaminer

Operating manual

-Lightweight fireplaces

Bedienungsanleitung

-Kaminöfen

Gebruiksaanwijzing

-Lichtgewicht kachels

Istruzioni d’uso

-Stufe leggere

Mode d’emploi

-Les poêles mixtes

Инструкция по эксплуатации

-Легкие камины

Kasutusjuhend

-Kergahjud

Tervetuloa Tulikivi-tuotteen käyttäjäksi

Onnittelemme erinomaisesta tuotevalinnasta. Toivomme sinulle

paljon lämpöisiä hetkiä Tulikivi-tuotteen äärellä. Noudattamal-

la näitä käyttöohjeita tulisija toimii suunnitellulla tavalla palaen

puhtaasti sekä lämmittäen tasaisesti ja pitkään.

Välkommen som användare av

en Tulikivi produkt

Vi gratulerar dig till ett utmärkt produktval. Vi önskar dig mån-

ga varma stunder vid din Tulikivi produkt. När du följer den

här bruksanvisningen fungerar eldstaden som den ska – ren

förbränning samt jämn och långvarig värmeavgivning.

Welcome to the world of Tulikivi

Congratulations on your excellent choice of product. We wish

you many warm moments around your Tulikivi ﬁreplace. By fol-

lowing the instructions in this operating manual, you will ensure

that your ﬁreplace works in the manner intended - burning

cleanly and giving out heat steadily and for a long time.

Herzlichen Glückwunsch zu

Ihrem neuen Tulikivi-Produkt

Wir gratulieren Ihnen zu Ihrer ausgezeichneten Produktwahl.

Wir wünschen Ihnen viele wärmende Momente im Bereich Ihres

Tulikivi-Produkts. Durch Befolgen dieser Bedienungsanleitung

stellen Sie sicher, dass die Feuerstelle wie vorgesehen funktio-

niert, sauber brennt sowie lang und gleichmäßig wärmt.

Welkom als gebruiker van een Tulikivi

Gefeliciteerd met uw uitstekende keuze! We wensen u veel warme

momenten aan de zijde van uw Tulikivi. Wanneer u deze gebruik-

saanwijzingen volgt, functioneert de kachel op de bedoelde wijze:

schoon brandend, gelijkmatig en langdurig verwarmend.

Benvenuti nella famiglia di Tulikivi

Complimenti per aver scelto un ottimo prodotto. Vi auguriamo

molti momenti calorosi accanto alla vostra stufa Tulikivi. Seguendo

queste istruzioni d’uso, la stufa funzionerà correttamente, bru-

ciando in modo pulito e riscaldando uniformemente e a lungo.

Bienvenue parmi les utilisateurs de Tulikivi !

Nous vous félicitons pour votre choix judicieux et nous vous

souhaitons de chaleureux moments auprès de votre Tulikivi. Si

vous suivez ces consignes d’utilisation, votre poêle-cheminée

fonctionnera parfaitement, avec une combustion propre et en

chauffant de façon régulière et prolongée.

Добро пожаловать в число покупателей

продукции Tulikivi!

Поздравляем Вас с отличным выбором и желаем много теплых

моментов вблизи каминных печей Tulikivi. При соблюдении данных

инструкций каминная печь будет работать надлежащим образом,

обеспечивая чистое горение и выделяя длительное и ровное тепло.

Tere tulemast Tulikivi toote kasutajaks

Õnnitleme suurepärase tootevaliku puhul. Soovime teile palju

sooje hetki Tulikivi toote ees. Neid kasutusjuhendeid järgides

toimib kolle planeeritud viisil, põledes puhtalt ning soojendades

ühtlaselt ja pikalt.

Käyttöohje .......................................................................................................................................... 4

Bruksanvisning ................................................................................................................................. 6

Operating manual .......................................................................................................................... 8

Bedienungsanleitung ..................................................................................................................... 12

Gebruiksaanwijzing ....................................................................................................................... 14

Istruzioni d’uso ............................................................................................................................... 16

Mode d’emploi ............................................................................................................................... 18

Инструкция по эксплуатации ..................................................................................................... 20

Kasutusjuhend ............................................................................................................................... 22

Tulikivi-tulisija voidaan liittää usean tulisijan yhteiseen hormiin. Tu-

lisijan asennuksen, käytön, nuohouksen ja käytettävän polttoaineen

suhteen on aina noudatettava kansallisia, alueellisia ja paikallisia

määräyksiä.

Varoitus: Noudata lämmityksessä ehdottomasti käyttöoh-

jetta. Ylilämmitys liian suurella puumäärällä tai väärällä polt-

toaineella saattaa vioittaa tulipesää ja hormia sekä aiheuttaa

tulipalovaaran.

Huom! Älä sulje hormipeltiä (mikäli asennettu) ja ilmanohjausauk-

koja liian aikaisin, koska silloin saattaa muodostua vaarallista hä-

käkaasua!

Käyttöönotto

TULISIJAN SISÄÄNAJO – metallisella takkasydämellä varustetut kevytuunit

Metallisella takkasydämellä varustetut kevytuunit tulee lämmittää

jo ensimmäisellä lämmityskerralla tämän käyttöohjeen kohdan ”Päi-

vittäinen lämmitys” mukaisesti. Lämmityksen aikana takkasydämen

suojalakka kovettuu. Tästä voi syntyä hajuhaittoja, joten huolehdi

huoneiston kunnollisesta tuuletuksesta. Lämmityksen lopuksi jätä

tulipesän luukku hieman raolleen (kuva 1.), kunnes suojalakka on

kovettunut. Muutoin tulipesän luukun tiivisteet voivat vaurioitua.

TULISIJAN SISÄÄNAJO – Salla kevytuuni

Aloita tulisijan sisäänajo varovaisella lämmittämisellä, jolloin tulisijan

sisärakenteet mukautuvat lämmityskäyttöön. Ensimmäisenä päivä-

nä lämmitä tulisijaa muutamalla pienellä polttopuulla (n. 0,5-1 kg)

(kuva 2.) ja anna tulisijan jäähtyä. Lämmitä toisena ja kolmantena

päivänä samoin käyttäen em. puumäärää ja anna tulisijan aina jäähtyä.

POLTTOAINE

Tulisijassa poltettavaksi soveltuvat kaikki puulajit sekä puupohjainen

briketti. Käytä vain kuivaa puuta (suhteellinen kosteus 15 – 20 %).

Tuo poltettavat puut edellisenä päivänä huoneen lämpöön, jolloin ne

lämpiävät ja niiden pinta ehtii kuivahtaa. Käytä polttopuita, joiden

läpimitta on 4 – 10 cm. Suositeltava pituus on max. 25 cm. Halkaise

aina pyöreät puut.

Huom! Tulisijaa ei ole tarkoitettu roskien eikä jätteen polttoon. Älä

käytä nestemäisiä polttoaineita edes tulisijan sytytykseen!

PUUMÄÄRÄT

Kevytuuneissa poltettava maksimipuumäärä on n. 2 kg/ h. Mallikoh-

taiset suositellut maksimipuumäärät ja yhtäjaksoiset lämmitysajat

on esitetty taulukossa 1.

Päivittäinen lämmitys

ARINAN JA TUHKA-ASTIAN TARKISTAMINEN

Ennen sytyttämistä tarkista, että arina on puhdas ja ettei tuhka-

astia ole täynnä. Tuhka-astian tyhjentämiseksi avaa tulipesän luuk-

ku, poista arina ja ota tuhka-astia varovasti ulos. Käytä tarvittaessa

apuvälinettä (kuva 3). Tyhjennyksen jälkeen varmista, että tuhka-

astia on kunnolla paikoillaan. Lämmityksen aikana pidä tuhka-astia

aina paikallaan. Turvallisuussyistä käsittele tuhkaa vain kun se on

jäähtynyttä. Puhdasta puutuhkaa voi käyttää puutarhakasveille.

PALAMISILMAN VARMISTAMINEN

Avaa hormipelti (mikäli asennettu) ja varmista riittävä palamisilman

saanti. Tarkista, että ilmakanavat ovat vapaat eikä niiden edessä ole

ilmankulkua estäviä esineitä tai muita tukoksia (esim. lunta tai roskia,

mikäli palamisilmanotto on kanavoitu suoraan ulkoilmasta). Tarvitta-

essa pysäytä liesituuletin ja koneellinen ilmanvaihto.

VEDON VARMISTAMINEN

Ennen tulisijan sytyttämistä tarkista aina hormin veto. Purista pala

paperia kevyeksi palloksi. Aseta se arinalle, sytytä ja sulje luukku.

Liekin ollessa kirkas ja pystysuuntainen hormissa on riittävä veto.

Huonoissa veto-olosuhteissa saat hormin ilman liikkeelle puhalta-

malla lämmintä ilmaa hiustenkuivaajalla tai lämpöpuhaltimella tai

polttamalla pienen määrän paperia hormin nuohousluukussa.

SYTYTTÄMINEN

Sytytä tulisija käyttämällä apuna sytytyspanosta. Sytytyspanoksen

tarkoituksena on lämmittää tulipesää ennen varsinaisen panoksen

lisäystä. Käytä sytytyspanoksessa ohuiksi pilkottuja (halkaisijaltaan

1 - 2 cm) kuivia polttopuita. Sytytä panos asettamalla sytykkeet

(sytytyspalat, tuohi, sanomalehtipaperi) arinan pohjalle ja latomalla

polttopuut sytykkeiden päälle. (kuva 4). Sytytyspanoksen palaessa

kunnolla lisää 2-3 polttopuuta ja säädä ilmansäädin palamisvaihetta

vastaavaan asentoon.

PUIDEN LISÄÄMINEN

Lisää 2-3 polttopuuta vasta kun edellinen panos on palanut lähes

hiillokselle ja näkyvissä on vain pienet, mutta selvät liekit. Lisää puut

arinan päälle poikittain siten, etteivät ne tule aivan luukun eteen.

Suositeltava lisäysten enimmäismäärä on 3-4 kertaa. Välttääksesi

ylilämmittämistä noudata tämän käyttöohjeen puumääriä ja lämmi-

tysaikoja. Varmistaaksesi puhtaan palamisen pidä tulipesän luukku

suljettuna käytön aikana.

LÄMMITYKSEN LOPETTAMINEN

Kun viimeinen panos on palanut hiillosvaiheeseen, käännä ilman-

säädin hiillosvaihetta vastaavaan säätöasentoon (kuva 5) ja vedä

tulipesän reunoilla oleva hiillos arinan päälle tiiviiksi kerrokseksi. Ko-

henna hiiliä pari kertaa, kunnes hiilet ovat palaneet loppuun. Tämän

1. 2. 3.

jälkeen säädä ilmansäädin kiinni-asentoon - ja lopuksi sulje hormi-

pelti (mikäli asennettu).

Muista! Häkä on hajuton, mauton ja väritön kaasu, joten ole huolellinen!

Lämmityksen aikana ja pitkälle sen jälkeenkin tulisijan tietyt osat, ku-

ten kahvat, luukun raamit ja tulisijan sisäosat saattavat olla kuumia.

Salla-kevytuunin pintalämpötila uunin yläosassa on 150 – 200˚C

lämmitettäessä tulisijaa normaalisti. Varo kuumaa tulisijan pintaa.

Älä säilytä palavasta materiaalista valmistettuja esineitä tulisijan

päällä, tasoilla tai sen välittömässä läheisyydessä.

Puhdistus ja huolto

ENNEN LÄMMITYSTÄ

Ennen jokaista lämmityskertaa puhdista arina ja tarkista, ettei tuh-

ka-astia ole täynnä. Tuhka-astian tyhjennyksen yhteydessä puhdista

tuhka-astian alusta sinne mahdollisesti kertyneestä irtotuhkasta. Tur-

vallisuussyistä käsittele tuhkaa vain kun se on jäähtynyttä.

NUOHOAMINEN JA TULIPESÄPANEELIEN TARKISTUS

Tulisija täytyy nuohota säännöllisesti kerran vuodessa. Tulisijan nuo-

houksessa on aina noudatettava kansallisia, alueellisia ja paikallisia

määräyksiä. Seuraa tulipesän paneelien kuntoa. Pienet halkeamat

paneeleissa eivät vaikuta tulisijan toimintaan. Paneeli tulee kuitenkin

vaihtaa, mikäli paneeli hajoaa tai siitä on irronnut isoja paloja.

VUOLUKIVIPINNAN PUHDISTUS

Puhdista tulisija aina kylmänä. Säännöllisen siivouksen yhteydessä

pyyhi tulisijan pinta laimealla astianpesuvedellä. Tahroja voi hanga-

ta astianpesuaineella. Anna pesuaineen vaikuttaa hetken ja huuhdo

ja kuivaa kivipinta huolellisesti.

Hankalat rasvatahrat ja steariini lähtevät tulisijan mukana toi-

mitetulla vuolukiven puhdistusaineella. Noudata pakkauksessa ole-

via ohjeita.

Kaikkein vaikeimmat tahrat voidaan poistaa tulisijan mukana toi-

mitetulla hiomasienellä. Hiomasieni auttaa myös pienten naarmujen

poistossa. Hio vuolukivipintaa varoen. Hionnan rajat voi häivyttää

hiomalla kiven pinnan seuraaviin saumoihin saakka. Puhdista hionnan

jälkeen kivipinta haalealla vedellä ja kuivaa se huolellisesti. Karkeaksi

työstettyjä kivipintoja voidaan puhdistaa messinkiharjalla.

LUUKUN LASIN PUHDISTUS

Tulikivi-tulisijojen luukut on suunniteltu siten, että ilmavirtaus

huuhtelee lasia sisältäpäin pitäen sen kirkkaana. Mikäli lasipintaan

kuitenkin tarttuu nokea, kannattaa se puhdistaa heti kun tulisija

on jäähtynyt.

Tuhka on aina saatavilla oleva ja ekologinen puhdistusaine. Ota

kostutettuun talouspaperiin hieman hienoa tuhkaa tuhkalaatikosta

ja hankaa sillä kevyesti lasin nokeentunutta kohtaa. Puhdista tä-

män jälkeen lasi kostealla talouspaperilla ja lopuksi kuivaa lasi huo-

lellisesti.

PUUPINTOJEN HOITO (malli Kiisa)

Vahatun puupinnan tavanomaiseen puhdistukseen sopii nihkeä

siivousliina. Tarvittaessa käytä mietoa pesuaineliuosta, kuten asti-

anpesuainetta. Puhdistukseen ja huoltokäsittelyyn sopii parhaiten

OSMO COLOR hoito- ja puhdistusvaha.

Valmistaja ei vastaa uunin rakenteisiin ilman valtuutusta ja hyväk-

syntää tehdyistä muutoksista tai lisäyksistä.

Vain valmistajan hyväksymien ja asianmukaisesti asennettujen lisä-

ja varaosien käyttö on sallittu.

Toiminta poikkeavissa tilanteissa

Mikäli tulisija ei vedä tai savuttaa lämmityksen aikana:

• tarkista, että hormipelti (mikäli asennettu) ja ilmansäädin on auki

• tarkista, ettei palamisilman saannille ole mitään esteitä

• pysäytä ilmanvaihtokone ja liesituuletin

• avaa huoneiston ulko-ovi tai ikkuna

• tarvittaessa ota yhteyttä valtuutettuun Tulikivi-jälleenmyyjään

Savuhormin nokipalon sattuessa:

• sulje tulisijan ilmansäätöyksikkö ja hormipelti (mikäli asennettu)

• pidä tulipesän luukku suljettuna

• ota ehdottomasti yhteyttä paikalliseen paloviranomaiseen

• tulta ei saa ryhtyä sammuttamaan vedellä

• nokipalon jälkeen nuohoojan on tarkistettava sekä tulisija että

hormi ennen seuraavaa lämmitystä

PUUMÄÄRÄT

Poltettava max. Sytytyspanos, Max. yhtäjaksoinen

puumäärä, kg/h kg lämmitysaika, h

HETTA 2 0,5 - 1 4

KIISA 2 0,5 - 1 4

TITANIA 2 0,5 - 1 4

SALLA 2 0,5 - 1 3

ZEVIO 2 0,5 - 1 4

Taulukko 1. Tulikivi-kevytuunien mallikohtaiset puumäärät ja enin yhtäjak-

soinen lämmitysaika.

PALAMISILMAN SÄÄTÖASENNOT

Palamisen vaihe Ilmansäätimen asento Salla-kevytuuni

(säädin tulipesäluukun alapuolella, Ilmansäätimien asennot

käytä erillistä säätökahvaa) (säätimet tulipesäluu-

kun ylä- ja alareunassa)

Sytytysvaihe Asento Auki

Palamisvaihe Asento Auki

Hiillosvaihe Asento Auki

Hiillos tummunut Asento Kiinni

1. 2. 3.

En Tulikivi eldstad kan anslutas till samma skorsten som andra eldstäder.

I fråga om eldstadens montering, användning, sotning och det använda

bränslet ska nationella, regionala och lokala föreskrifter alltid iakttas.

Varning: Följ alltid bruksanvisningen vid uppvärmning. Vid överhett-

ning på grund av för stor vedmängd eller fel ”bränsle” kan stora ska-

dor uppstå i eldstaden och i skorstenen samt medföra “brandfara”.

Var omsorgsfull när du använder eldstaden (om installerat). För

att undvika uppkomst av skadlig kolmonoxid får spjället eller luft-

intagen inte stängas för tidigt.

Idrifttagning

INKÖRNING AV ELDSTADEN – lätta kaminer med braskasett av metall

Lätta kaminer med braskassett av metall ska redan från den första

eldningen eldas enligt stycke ”Daglig eldning” i denna bruksanvis-

ning. Under eldningen hårdnar skyddslacket i braskassetten. Det kan

ge upphov till lukt så se till att lokalen vädras ordentligt. När du slu-

tat elda lämna eldstadsluckan något öppen (bild 1), tills skyddslack-

et har hårdnat. Annars kan tätningarna i eldstadsluckan ta skada.

INKÖRNING AV ELDSTADEN – Salla lättkamin

Börja inkörningen med försiktig eldning så att eldstadens inre kon-

struktioner anpassar sig till eldningen. Elda med några små vedträn

(ca 0,5-1 kg) (bild 2) första dagen och låt eldstaden svalna. Använd

samma vedmängd den andra och tredje dagen och låt alltid eldsta-

den svalna efter eldningen.

BRÄNSLE

Alla träslag och träbaserade briketter är lämpliga som bränsle. An-

vänd endast torr ved (relativ fuktighet 15-20 %). Ta in veden en

dag i förväg och förvara den i rumsvärme. Då blir den varm och ytan

hinner torka lite. Använd vedträn med en diameter på 4-10 cm. Den

rekommenderade längden är max. 25cm. Klyv alltid runda vedträn.

Eldstaden är inte avsedd för förbränning av skräp eller avfall. An-

vänd ej ﬂytande bränslen ens när du tänder eldstaden.

VEDMÄNGDER

Den maximala mängd ved som kan eldas i lätta kaminer är ca 2 kg/

h. De rekommenderade maximala vedmängderna enligt modell och

eldningstiderna presenteras i tabell 1.

Daglig eldning

KONTROLLERA ROSTER OCH ASKLÅDSKOPP

Innan du tänder brasan kontrollera att rostret är rent och att ask-

lådskopp inte är för full. När du vill tömma asklådskopp öppna

eldstadsluckan, lyft rostret och ta försiktigt ut asklådskopp. An-

vänd redskap vid behov (bild 3). Låt alltid asklådskopp stå på

sin plats medan du eldar. Hantera för säkerhets skull endast aska

som har svalnat. Ren aska från ved kan användas som gödsel till

trädgårdsväxter.

TILLRÄCKLIG TILLFÖRSEL AV FÖRBRÄNNINGSLUFT

Öppna spjället (om installerat) och kontrollera att tillförseln av för-

bränningsluft är tillräcklig. Kontrollera att luftkanalerna inte är täpp-

ta och att det inte ﬁnns föremål eller andra hinder (t.ex. snö eller

skräp om förbränningsluften leds in direkt utifrån) som förhindrar

lufttillförseln.

KONTROLL AV DRAG

Kontrollera alltid draget i skorstenen innan du tänder en brasa i

eldstaden. Knyckla ihop en bit papper till en lätt boll. Placera den

på rostret, tänd och stäng luckan. När lågan är klar och lodrät är

draget tillräckligt. Om draget är dåligt kan du få igång luftcirkula-

tionen i skorstenen genom att blåsa in varm luft med en hårtork

eller bränna en liten mängd papper i sotningsluckan.

TÄNDNING

Tänd brasan i eldstaden med hjälp av en tändsats. Syftet med tänd-

satsen är att värma upp eldstaden innan man fyller på med den

egentliga eldningsveden. Använd tunt strimlad torr småved (med

en diameter på 1-2 cm) i tändsatsen. Tänd tändsatsen genom att

placera tändved (tändbriketter, näver, tidningspapper) på rostrets

botten och stapla tändsatsen på den (bild 4). När tändsatsen brinner

ordentligt tillsätt 2-3 vedträn och vrid luftreglaget i det läge som

motsvarar förbränningsfasen.

PÅFYLLNING AV VED

Fyll på med ved först när föregående vedsats brunnit ned till glö-

dande kol och endast små men tydliga lågor ﬁnns kvar över kolet.

Tillsätt ved tvärs över rostret så att den inte hamnar precis fram-

för luckan. Under normal eldning rekommenderas 3-4 påfyllningar.

Du säkerställer en ren förbränning genom att hålla eldstadsluckan

stängd under användningen.

AVSLUTNING AV ELDNINGEN

När den sista vedsatsen brunnit ned till glöd vrid luftreglaget till det

läge som motsvarar glödfasen (bild 5) och jämna ut glöden från eld-

stadens sidor på rostret så att det bildar ett tätt lager. Rör om i glö-

den ett par gånger tills glöden har brunnit ut. Vrid därefter luftreg-

laget i läget ”stängt” och stäng till sist spjället (om det installerats).

Kom ihåg! Kolmonoxid är en luktlös, smaklös och färglös gas, så var

försiktig!

REGLAGELÄGENA FÖR FÖRBRÄNNINGSLUFT

Förbränningsfas Ilmansäätimen asento Salla-kevytuuni

(säädin tulipesäluu kun alapuolella, Ilmansäätimien asennot

käytä erillistä säätökahvaa) (säätimet tulipesäluu

kun ylä- ja alareunassa)

Tändningsfasen Läge Öppet

Eldningsfasen Läge Öppet

Glödfasen Läge Öppet

Glöden har slocknat Läge Stängt

Under eldningen och länge efteråt kan vissa delar i eldstaden såsom

handtag, luckans ram och eldstadens inre delar vara heta. Salla lätt-

kaminens yttemperatur i ugnens övre del är 150–200˚C vid nor-

mal eldning. Se upp för den heta eldstadsytan. Förvara inte föremål

gjorda av antändligt material på eldstaden, hällarna eller i eldstadens

omedelbara närhet.

Rengöring och underhåll

INNAN UGNEN ELDAS

Före varje eldning ska rostret rengöras, och kontrollera att asklåds-

kopp inte är full. I samband med tömningen av asklådan är det bra att

rengöra asklådans underlag från eventuell aska. Hantera för säkerhets

skull endast aska som svalnat.

SOTNING OCH KONTROLL AV ELDSTADSPANELERNA

Eldstaden ska sotas regelbundet en gång om året. När eldstaden sotas

ska nationella, regionala och lokala föreskrifter alltid iakttas. Följ upp

eldstadspanelernas skick. Små sprickor i panelerna inverkar inte på

eldstadens funktion. Panelen ska dock bytas ut om den går sönder

eller om det lossnat stora bitar ur den.

RENGÖRING AV TÄLJSTENSYTAN

Rengör alltid ugnen när den är kall. I anslutning till regelbunden

städning torka av eldstadens yta med mild diskmedelslösning.

Fläckar kan skrubbas med diskmedel. Låt tvättmedlet verka en

stund. Skölj och torka noga.

Svåra fettﬂäckar och stearin avlägsnas med rengöringsmedlet

för täljsten som levereras med eldstaden. Följ anvisningen på för-

packningen.

De allra svåraste ﬂäckarna kan avlägsnas med slipsvampen som

levereras med eldstaden. Slipsvampen är också till hjälp för att ta

bort små repor. Slipa täljstensytan försiktigt. Du undviker slipgrän-

ser genom att slipa stenytan ända till fogarna. Rengör stenytan efter

slipningen med ljummet vatten och torka den noga. Stenytor med

grov textur kan rengöras med mässingborste.

RENGÖRING AV LUCKANS GLAS

Tulikivi-eldstädernas luckor har konstruerats så att luftströmmen

sköljer glaset på insidan och håller det rent. Om glaset trots det

blir sotigt lönar det sig att rengöra det genast efter att eldstaden

svalnat.

Aska är ett ekologiskt rengöringsmedel som alltid ﬁnns till-

gängligt. Ta ﬁn aska på ett fuktat hushållspapper i ask-lådan och

gnugga lätt det sotiga stället på glaset. Rengör därefter glaset

med fuktat hushållspapper och torka till slut glaset noga.

VÅRD AV TRÄYTOR (modell Kiisa)

Vanlig rengöring av vaxade träytor kan göras med fuktig städtrasa.

Använd vid behov en mild tvättmedelslösning, såsom diskmedel.

Tillverkaren ansvarar inte för ändringar eller tillbyggnader som gjorts

i ugnens konstruktion utan auktorisering och godkännande.

Endast sådana tilläggs- och reservdelar som godkänts av tillverka-

ren och som monterats ändamålsenligt är tillåtna.

Agerande i undantagssituationer

I fall eldstaden inte drar eller ryker in under eldning:

• Kontrollera att spjället (om installerat) och luftreglaget är öppet.

• Kontrollera att tillförseln av förbränningsluften inte är hindrad.

• Stäng av luftkonditioneringsapparaten och spisﬂäkten.

• Öppna en ytterdörr eller ett fönster i lägenheten.

• Vid behov kontakta en auktoriserad Tulikivi återförsäljare.

I fall av sotbrand:

• Stäng eldstadens luftreglage och spjället (om installerat)

• Stäng eldstadsluckan.

• Ta ovillkorligen kontakt med den lokala brandmyndigheten.

• Elden får inte släckas med vatten.

• Efter en sotbrand ska sotaren kontrollera både eldstaden

och skorstenen innan den eldas igen.

SKA ELDAS

Vedmängd som Tändsats, Max. oavbruten

ska eldas, kg/h kg eldningstid, h

HETTA 2 0,5 - 1 4

KIISA 2 0,5 - 1 4

TITANIA 2 0,5 - 1 4

SALLA 2 0,5 - 1 3

ZEVIO 2 0,5 - 1 4

Tabell 1. Modellspeciﬁka vedmängder för Tulikivis lätta kaminer och

maximal oavbruten eldningstid.

OPERATING INSTRUCTIONS

These instructions given on pages 8-10 apply for North-

America only! save these instructions for future reference.

INSTALLATION

Tulikivi Lightweight ﬁreplace may only be installed by an au-

thorized Tulikivi installer. Installation must comply with local

regulations.

COMBUSTION AIR

The installer must ensure that the room where the fireplace

is installed is provided with enough combustion air.

FIRE SAFETY

Installation manual directions and local building regulations

must always be followed.

FUEL

Use only dry firewood. The moisture content of dry wood

is 15-20%. All wood species and wood-based briquettes

are suitable fuel. Use chopped firewood with a diameter

of 2”-4” (5-10 cm) and a maximum length of 10”-12”

(25-30 cm). Round logs should always be split (Picture

1.). Bring the wood inside to dry out in room temperature

one day before use. Do not place or store wood within

stove installation clearances or within the space required

for charging and ash removal. Build a fire on the flat grate

provided with the heater. Do not use any other grate,

hearth or andirons. Tulikivi fireplaces are no trashcans. Do

not burn chipboard, varnished or treated wood, paper or

waste in the fireplace.

FIRST FIRING

Start firing as advised (see next section). The protective

varnish of the ﬁreplace insert hardens during the ﬁrst heat-

ing. Odors may occur, so ensure that the room is properly

ventilated. At the end of heating, leave the ﬁreplace door

slightly open (picture 2.) until the protective varnish of the

ﬁreplace insert has hardened. This ensures that door gasket-

ing is not damaged

Normal use

EMPTYING THE ASH-BOX

Empty out the grate and ash-box regularly before firing. Lift

the grate using the adjustment key (picture 3.) and sweep

the ashes from the bottom of the ﬁreplace into the ash-box.

Then detach the ash-box and empty it. NOTE: Ashes should

be placed in a metal container with a tight ﬁtting lid.

– as ashes may smolder for as long as 24 hours after ﬁring.

The ﬂue connection pipe must be swept at least once a year.

DISPOSAL OF ASHES

The closed container of ashes should be placed on a non-

combustible ﬂoor or on the ground, well away from all com-

bustible materials, pending final disposal. If the ashes are

disposed of by burial in soil or otherwise locally dispersed

they should be retained in the closed container until all cin-

ders have thoroughly cooled.

CHECKING THE DRAFT

Open the ﬂue damper and turn the air control lever to the

right. Turn off the cooker hood and mechanical ventilation.

If the ﬁreplace has not been used for a long time, or the

outdoor temperature is over 60ºF (15ºC), or weather con-

ditions change rapidly, first burn some paper to create a

draft in the ﬂue. If the ﬂame is bright and vertical, there is

sufﬁcient draft in the ﬂue. If there is no draft in the ﬂue, do

not use the fireplace before checking the chimney.

LIGHTING THE FIRE

Start the heating of the fireplace by placing dry kindling on

top of firestarters. Light the firestarters (picture 4.) and

close the door. Shift the start up air control lever (picture

5.) to the right to open (max. for 15 min.), also move the

primary air control lever (picture 6.) to the right to open (if

equipped). When the kindling is burning well, place two or

three pieces of chopped firewood on top of them and close

the door. When the wood is burning briskly, shift the air con-

trol lever to the left to close (picture 7.). When the wood

has burned to embers, add more wood, if desired. Never add

more than 2-3 pieces of wood at a time – and only after

the previous load has burned down to embers. Maximum

amount of wood to be burned in an hour is 4 lbs (2 kg).

Note! The ﬂue damper (if installed) and air controls must not

be closed too early, because this may result in the formation

of dangerous carbon monoxide gas.

Warning: When heating, it is absolutely necessary to follow

the directions in the operating manual. Overheating with

too much wood or with the wrong fuel may harm the ﬁre

chamber and the ﬂue and cause a ﬁre hazard.

1. 2. 3.

Cleaning and maintenance

DOOR AND DOOR GLASS

Never use a scrubbing brush or anything else abrasive to clean

the door glass. Clean it with glass cleaning ﬂuid or ash and

moistened kitchen paper towels. Clean the door glass only

when it is cold. Regularly check the tightness of the seals

between the door frame, body, and glass. If the door glass

becomes constantly sooty, the reason may be that you are

using moist wood.

CLEANING THE SOAPSTONE SURFACE

The soapstone surface of Tulikivi’s ﬁreplaces can be washed

and cleaned with ordinary household cleansers. For remov-

ing tough stains on smooth surfaces, we recommend either a

stain remover such as Tulikivi cleanser, and for rough surfaces,

a brass brush (not a brassed steel brush).

FREESTANDING INSTALLATION

Standing resedential freestanding installation require 6”

(152mm) diameter, minimum 24 MSG black or 25 MSG

blued steel connector, with listed (type UL 103 HT) factory-

built chimney, suitable for use with solid fuels or masonry

chimney. (See for more detailed information about installation

requirements, table and drawings on the next page)

CARING FOR WOODEN SURFACES (KIISA)

A damp cleaning cloth is suitable for ordinary wiping of waxed

wooden surfaces. When necessary, a mild, neutral cleaning

solution – such as ordinary dishwashing soap – can be used.

FIREPROOF PANELS IN THE FIREBOX

Small fractures in the fireproof panels will not affect the

proper functioning of the ﬁreplace. However, a panel must

be changed if it is broken or badly chipped.

Note: When a ﬁre is burning, the cast iron door frame and

glass do get very hot; avoid contact with these areas.

If the chimney connector pipe glows red, you are overfiring.

One of the chief advantages of a Tulikivi fireplace is that the

ﬁre is out while you sleep – but the heat is on. Do not create

a safety hazard by burning a fire – especially in a slowdown

mode – while you sleep. It is extremely unlikely if you are

using your Tulikivi correctly that you will have any creosote

buildup. However, it is a good idea to contact your local fire

department for information on how to handle a chimney fire

and have a plan on hand for emergencies.

CREOSOTE – FORMATION AND NEED FOR REMOVAL

When wood is burned slowly, it produces tar creosote and

other organic vapors, which combine with expelled moisture

to form creosote. The creosote vapors condense in the rela-

tively cool chimney ﬂue of a slow-burning fire. As a result,

creosote residue accumulates on the ﬂue lining. When ignited

this creosote makes an extremely hot fire. The chimney con-

nector and chimney should be inspected at least once ev-

ery two months during the heating season to determine if a

creosote buildup has occured. If creosote has accumulated,

it should be removed to reduce the risk of a chimney fire.

WOOD AMOUNT

Max. amount of wood to be burnt, Ignition load,

lbs/h lbs

HETTA 4 1 - 2

KIISA 4 1 - 2

ZEVIO 4 1 - 2

4. 5.

COMBUSTION AIR CONTROL SETTINGS

Combustion phase Air control lever setting

Ignition Position

(Max 15 min.)

Burning Position

Coals Position

USING THE AIR CONTROLS

The start up air control lever is located under the ﬁrebox

door. Use the supplied adjustment key to turn the lever (pic-

ture 5.). Lever to the right is a start up position, and should

be used only when starting the ﬁre. (max. 15 min.) Primary

air control is located above the ﬁrebox door, if equipped

(picture 6.). Open the primary air control (position right)

and light the kindling.

When the kindling is burning briskly, add wood. Once the

wood is burning briskly, shift the start up air lever to the

left. In this position (picture 7.), wood burns in an environ-

mentally sound manner.

Safety Notice

If the Tulikivi fireplace is not properly installed, a house

fire may result. For your safety, Tulikivi fireplaces can be

installed only by factory-trained, certified installers. Con-

tact your local building or fire officials regarding restric-

tions and installation requirements in your area. Never use

gasoline, gasoline-type lantern fuel, kerosene, charcoal

lighter fluid, or similar liquids to start or ”freshen” a fire in

the Tulikivi. Do not burn garbage or flammable fluids such

as naphta or engine oil. Keep these and all other combus-

tibles, along with children, furniture, and firewood, away

the fireplace, and never use it to dry firewood or clothes.

After a one to three hour burn, the surface temperature

of a Tulikivi fireplace generally falls to the 155

to 200

range. While this is hot enough to feel, it would take pro-

longed contact before a burn could occur because stone

is a slow heat conductor; both children and adults have

plenty of time to move away. Metal stoves, in contrast,

conduct heat so rapidly that skin is often burned before

the mind records the event and allows you to react.

7.6.

Clearance requirements: Standard residential installation (singlewall connector)

Mini XV1 Maxi XV2

A. Sidewall 9.0" (229mm) 17.0" (431mm)

B. Backwall 7.5" (191mm) 9.0" (229mm)

C. Cornerwall 7.5" (191mm) 11.0" (279mm)

D. Sidewall to connector 19.0" (483mm) 30.0" (761mm)

E. Backwall to connector 12.5" (318mm) 12.0" (305mm)

F. Cornerwall to connector 19.0" (483mm) 14.0" (355mm)

Minimum clearance to combustibles: Non-combustible

ﬂoor protector

Backwall

Sidewall

Adjacent wall

Stove

EB F

45º

16"

450mm

200mm

Minimum distances in Inches are for USA

Minimum distances in mm are for Canada

Bei Montage, Gebrauch, Reinigung und zu verwendendem Brennma-

terial sind immer die nationalen, regionalen und lokalen Vorschriften

zu beachten.

Warnung: Beim Heizen unbedingt die Anweisungen in der Bedie-

nungsanleitung befolgen. Überfeuerung mit zu grosser Holzmen-

ge oder mit falschem Brennstoff kann die Verbrennungskammer

und den Rauchzug beschädigen und Feuergefahr verursachen.

Seien Sie vorsichtig bei der Benutzung der Feuerstelle. Die Drossel-

klappe (falls vorhanden) und die Luftzuführungsöffnungen dürfen

nicht zu früh geschlossen werden, weil ansonsten gefährliches Koh-

lenmonoxidgas entstehen kann!

Inbetriebnahme

INBETRIEBNAHME DER FEUERSTELLE

– mit einem Einsatz aus Metall ausgerüstete Kamine in Leichtbau-

weise.

Mit einem Einsatz aus Metall ausgerüstete Kamine in Leichtbauwei-

se werden schon beim ersten Anheizen wie in dieser Gebrauchsan-

weisung unter „Tägliches Heizen“ beschrieben geheizt. Während des

Anheizens erhärtet der Schutzlack des metallischen Einsatzes. Dabei

können Geruchsbelästigungen auftreten, so dass auf ausreichen-

de Belüftung zu achten ist. Zu Ende des Heizvorgangs sollte die Tür

des Feuerraums einen Spalt offen gelassen werden (Abb. 1), bis der

Schutzlack ausgehärtet ist. Anderenfalls können die Dichtungen der

Feuerraumtür beschädigt werden.

KAMINOFEN SALLA

Beginnen Sie die Inbetriebnahme mit einem vorsichtigen Anheizen, so

dass sich die Innenkonstruktion der Feuerstelle an den Heizvorgang

anpassen können. Heizen Sie den Kaminofen am ersten Tag mit meh-

reren kleinen Sätzen Brennholz (ca. 0,5-1 kg) (Abb. 2) und lassen Sie

den Kaminofen auskühlen. Heizen Sie auch am zweiten und dritten

Tag auf die gleiche Weise unter Verwendung der vorher angegebenen

Holzmengen und lassen Sie den Kaminofen auskühlen.

BRENNSTOFF

Zum Verbrennen im Ofen können alle Holzarten und Holzbriketts ver-

wendet werden. Nur trockenes Holz mit einer Restfeuchtigkeit von

15–20 % verwenden. Es empﬁehlt sich, das Brennholz für den näch-

sten Tag schon am vorherigen Tag bei Raumtemperatur im Zimmer zu

lagern, so dass es sich erwärmen und die Oberﬂäche trocknen kann.

Verwenden Sie Brennholz mit einem Durchmesser von 4 – 10 cm.

Empfohlen wird eine Länge von max 25 cm. Runde Holzstücke bitte

immer spalten.

Die Feuerstelle ist nicht für das Verbrennen von Kehricht und Abfällen

vorgesehen. Verwenden Sie keine ﬂüssigen Brennstoffe, auch nicht

beim Anzünden!

BRENNHOLZMENGE

In Kaminöfen der Leichtbauweise kann maximal eine Holzmenge von

ca. 2 kg/h verbrannt werden. Die empfohlene Höchstmenge und un-

unterbrochenen Heizzeiten der verschiedenen Modelle sind in Tabelle

1angegeben.

Tägliche Beheizung

KONTROLLE VON ROST UND ASCHENKASTEN

Stellen Sie vor dem Entzünden des Feuers sicher, dass der Rost sauber

und der Aschenkasten nicht voll ist. Zum Leeren des Aschekastens

die Feuerraumtür öffnen, den Rost herausnehmen und Aschenka-

sten vorsichtig herausheben. Falls erforderlich, Hilfswerkzeug (Abb.

3) verwenden. Stellen Sie nach dem Entleeren sicher, dass sich der

Aschenkasten wieder ordentlich an seinem Platz beﬁndet. Den

Aschenkasten während des Heizens nicht entfernen. Handhaben Sie

aus Sicherheitsgründen die Asche nur dann, wenn sie erkaltet ist.

Umweltfreundliche Holzasche kann zur Düngung von Gartenpﬂanzen

verwendet werden.

AUSREICHENDE VERBRENNUNGSLUFT

Öffnen Sie die Drosselklappe (falls vorhanden) und stellen Sie eine

ausreichende Versorgung mit Verbrennungsluft sicher. Vergewissern

Sie sich, dass die Luftzufuhrkanäle frei sind und dass sich vor ihnen

keine den Luftstrom behindernde Gegenstände usw. (z.B. Schnee

oder Laub, falls die Verbrennungsluft direkt von außen zugeführt

wird) beﬁnden. Bei Bedarf Dunstabzugshaube und maschinelle Ent-

lüftung abstellen.

AUSREICHENDER ZUG

Testen Sie vor dem Heizen des Ofens immer, ob der Zug ausreicht.

Pressen Sie dazu ein Stück Papier zu einem leichten Ball zusammen.

Legen Sie das Papier auf den Rost, zünden Sie es an und schließen

Sie die Feuerraumtür. Falls die Flamme hell und senkrecht brennt,

ist der Zug ausreichend. Bei schlechtem Zug kann man die Luft im

Schornstein in Bewegung bringen, indem man mit einem Haartrock-

ner oder einer Lötlampe heiße Luft durch das Putzloch bläst oder

etwas Papier darin verbrennt.

ENTZÜNDEN

Entzünden Sie den Ofen mit Hilfe eines Vorfeuers. Die Aufgabe des

Vorfeuers ist, den Feuerraum vor Zugabe des eigentlichen Brenn-

holzes aufzuheizen. Verwenden Sie für das Vorfeuer dünn gespal-

tenes (Durchmesser 1 – 2 cm) trockenes Brennholz. Entzünden Sie

das Vorfeuer, indem Sie das Zündmaterial (Zündstücke, Birkenrinde,

Zeitungspapier) auf den Boden des Rostes und das dünne Brennholz

auf das Zündmaterial legen. (Abb. 4). Wenn das Vorfeuer ordentlich

brennt, 2-3 Holzscheite auﬂegen und den Luftzufuhrregler auf die

Stellung für die Verbrennungsphase stellen.

HINZUGEBEN VON HOLZ

Legen Sie erst dann Brennholz nach, wenn die vorhergehende Füllung

fast zu Glut heruntergebrannt ist und nur kleine, aber deutliche Flam-

men zu sehen sind. Legen Sie die Scheite immer quer auf den Rost, so

dass sie sich nicht direkt vor der Feuerraumtür beﬁnden. Bei normaler

1. 2. 3.

Beheizung wird ein drei- bis viermaliges Nachlegen empfohlen. Wäh-

rend des Gebrauchs sollte die Feuerraumtür geschlossen sein, um eine

saubere Verbrennung zu gewährleisten.

BEENDEN DES HEIZVORGANGS

Wenn die letzte Nachlage zu Glut heruntergebrannt ist, stellen Sie den

Luftregler auf die Position für die Glutphase (Abb. 5) und schieben die

am Rand des Feuerraums beﬁndliche Glut auf dem Rost zu einer dichten

Schicht zusammen. Schüren Sie die Glut ein paar Mal, bis sie ganz aus-

gebrannt ist. Schließen Sie danach den Luftregler und am Schluss auch

die Drosselklappe (falls vorhanden).

Denken Sie daran! Kohlenmonoxid ist ein geschmacksfreies und farbloses

Gas, also seien Sie vorsichtig.

Während des Heizen und noch lange danach können bestimmte Teile

der Feuerstelle, wie Griffe, Türrahmen und Innenteile der Feuerstelle,

heiß sein. Bei normalem Heizen des Kaminofens beträgt die Oberﬂä-

chentemperatur des Modells Salla 150 – 200 ˚C. Vorsicht vor der

heißen Oberﬂäche des Kaminofens. Heben Sie keine aus brennbarem

Material gefertigten Gegenstände auf der Feuerstelle, ihren Stellﬂächen

oder in unmittelbarer Umgebung der Feuerstelle auf.

Reinigung und Pflege

VOR DEM HEIZEN

Reinigen Sie vor jedem Heizen den Rost und kontrollieren Sie, dass der

Aschenkasten nicht voll ist. Beim Entleeren des Aschenkastens sollte

der Unterteil des Aschekasten von eventuell angesammelter freier

Asche gereinigt werden. Handhaben Sie aus Sicherheitsgründen die

Asche nur dann, wenn sie erkaltet ist.

SCHORNSTEINFEGEN UND KONTROLLE DER FEUERRAUMPANEELE

Die Feuerstelle muss regelmäßig einmal jährlich gefegt werden. Beim

Schornsteinfegen sind immer die nationalen, regionalen und lokalen

Vorschriften zu beachten. Kontrollieren Sie regelmäßig den Zustand der

Feuerraumpaneele. Kleine Risse in den Panelen beeinträchtigen nicht

die Funktion der Feuerstelle. Die Paneele müssen jedoch gewechselt

werden, wenn sie zerbrochen sind oder größere Teile fehlen.

REINIGUNG VON SPECKSTEINFLÄCHEN

Reinigen Sie den Ofen nur, wenn er erkaltet ist. Bei der regelmäßigen

Reinigung sollte der Ofen mit sanftem Geschirrspülwasser abgewischt

werden. Flecken können mit Geschirrspülmittel entfernt werden. Las-

sen Sie das Mittel einen Moment lang wirken, dann sorgfältig abwi-

schen und abtrocknen. Hartnäckige Fettﬂecken und Stearin lassen sich

mit dem mitgelieferten Reinigungsmittel für Speckstein entfernen.

Befolgen Sie die Gebrauchsanleitungen auf der Packung. Die hartnäk-

kigsten Flecken und kleine Kratzer in der Oberﬂäche können mit dem

mitgelieferten Schleifschwamm beseitigt werden. Ein Schleifschwamm

hilft auch bei der Entfernung kleinerer Kratzer. Die Steinﬂächen vor-

sichtig schleifen. Schleifspuren lassen sich vermeiden, indem der Stein

bis zu den nächsten Fugen geschliffen wird. Nach dem Schleifen wird

die Specksteinoberﬂäche mit lauwarmem Wasser von Steinstaub ge-

reinigt und sorgfältig getrocknet. Grob behauene Steinoberﬂächen

können mit einer Messingbürste gereinigt werden.

REINIGUNG VON TÜRGLAS

Die Türen von Tulikivi sind so konstruiert, dass der Luftzug das Glas

von innen spült und seine Klarheit erhält. Am Glas eventuell haf-

ten gebliebener Ruß sollte unverzüglich entfernt werden, sobald

die Feuerstelle erkaltet ist. Asche ist ein ökologisches und immer

zur Verfügung stehendes Reinigungsmittel. Tauchen Sie ein ange-

feuchtetes Stück Papier in etwas feine Asche und reiben Sie damit

das verrußte Glas. Reinigen Sie das Glas anschließend mit feuchtem

Haushaltspapier und trocknen Sie es sorgfältig.

PFLEGE DER HOLZOBERFLÄCHEN (modell Kiisa)

Zur normalen Reinigung der gewachsten Holzﬂächen reicht ein feuch-

tes Wischtuch. Bei Bedarf kann eine sanfte Seifenlösung, z.B. Ge-

schirrspülmittel, verwendet werden.

Der Hersteller übernimmt keine Haftung für Änderungen und Anbau-

ten an der Ofenkonstruktion, die ohne Ermächtigung und Zustim-

mung vorgenommen worden sind. Nur die Verwendung von durch

den Hersteller genehmigten und fachgemäß montierten Zusatz- und

Ersatzteilen ist zulässig.

Maßnahmen bei mangelhafter Funktion

Falls die Feuerstelle nicht zieht oder während des Heizens Rauch auftritt:

• Kontrollieren Sie, dass die Drosselklappe (falls vorhanden) und der Luftreg-

ler geöffnet sind.

• Kontrollieren Sie, dass die Primärluft freien Zutritt hat.

• Stellen Sie Dunstabzugshaube und maschinelle Entlüftung ab.

• Öffnen Sie die Außentür oder ein Fenster.

• Wenden Sie sich an Ihr Tulikivi-Fachgeschäft.

Falls im Schornstein ein Rußbrand entsteht:

• Schließen Sie die Luftregler und die Drosselklappe (falls vorhanden).

• Halten Sie die Feuerraumtür geschlossen.

• Wenden Sie sich unbedingt an Ihre lokale Brandaufsicht.

• Das Feuer darf nicht mit Wasser gelöscht werden.

• Nach einem Rußbrand müssen vor dem nächsten Heizen sowohl Feuerstelle

als auch Schornstein von einem Schornsteinfeger überprüft werden.

BRENNHOLZMENGE

Max Brennholz- Vorfeuermenge, Max. ununterbrochene

menge, kg/h kg Heizfrist, h

HETTA 2 0,5 - 1 4

KIISA 2 0,5 - 1 4

SALLA 2 0,5 - 1 3

ZEVIO 2 0,5 - 1 4

Tabelle 1. Empfohlene Höchstmengen und ununterbrochenen Heizzeiten

für verschiedene Tulikivi-Kaminöfen.

REGLERSTELLUNGEN FÜR DIE PRIMÄRLUFT

Verbrennungs- Stellungen des Luftzufuhrreglers Salla-kaminofen

stadium (Regler unterhalb der Feuerraumtür, Stellungen der Luftzufuhrregler

gesonderten Reglergriff verwenden) (Regler am oberen und unteren

Rand der Feuerraumtür)

Anzündphase Position Offen

Verbrennung Position Offen

Glutphase Position Offen

Glut erloschen Position Geschlossen

Voor wat betreft installatie, gebruik, schoorsteenvegen en te ge-

bruiken brandstof dienen altijd de nationale, regionale en lokale

voorschriften te worden opgevolgd.

Waarschuwing: Bij het stoken is het absoluut noodzaak

om de aanwijzingen te volgen uit deze gebruiksaan-

wijzing. Oververhitting met te veel hout of verkeerde

brandstof kan de vuurkamer en de schoorsteen bescha-

digen of zelfs brand veroorzaken.

Gebruik de kachel op zorgvuldige wijze. Sluit de schoorsteenklep

(indien geînstalleerd) en de luchttoevoeropeningen niet te vroeg,

om de vorming van het gevaarlijke koolmonoxidegas (kolendamp)

te voorkomen!

Ingebruikname

INSTOKEN VAN DE HAARDKACHEL – lichtgewicht kachels voorzien van

een metalen inbouwhaard

Deze moeten al bij de eerste stookbeurt worden gestookt zoals

beschreven bij “Dagelijks stoken” van deze gebruiksaanwijzing.

Tijdens het stoken wordt de beschermende lak van de inbouw-

haard hard. Dit kan wat geurhinder veroorzaken, dus zorg voor

een goede ventilatie in de kamer. Laat aan het eind van het stoken

de kacheldeur op een kier staan (foto 1), totdat de beschermende

lak hard is. Anders kunnen de afdichtingen van de kacheldeur be-

schadigd raken.

INSTOKEN VAN DE SALLA LICHTGEWICHT KACHEL

Stook deze voorzichtig in, zodat de inwendige structuur zich aan-

past aan het stoken. Stook de eerste dag enkele kleine houtjes in

de kachel (ca. 0,5-1 kg) (foto 2) en laat de kachel daarna afkoelen.

Stook de tweede en derde dag nogmaals bovengenoemde hout-

hoeveelheid en laat de kachel na het stoken steeds afkoelen.

BRANDSTOF

In de kachel kunnen alle houtsoorten worden gestookt, alsmede bri-

ketten op houtbasis. Gebruik alleen droog hout (relatief vochtgehalte

15 – 20%). Breng het hout een dag van tevoren in een ruimte met

kamertemperatuur, zodat het hout opwarmt en het oppervlak kan

drogen. Gebruik brandhout met een doorsnede van 4 – 10 cm. De

aanbevolen lengte is max. 25cm. Rond hout moet worden gekliefd.

De kachel is niet bedoeld voor het verbranden van afval. Gebruik geen

vloeibare brandstoffen, ook niet voor het aansteken van de kachel!

HOUTHOEVEELHEDEN

De in lichtgewichtkachels te verbranden maximale houthoeveel-

heid is ca. 2 kg/h. In tabel 1 zijn per model de aanbevolen maximale

houthoeveelheid en aaneengesloten stooktijd weergegeven.

Dagelijks stoken

CONTROLEER HET ROOSTER EN DE “ASVERZAMELBAK”

Controleer voor u begint met stoken of het rooster schoon is en

de asverzamelbak niet te vol. Voor het legen van de bak open de

kacheldeur, verwijder het rooster en haal de asverzamelbak er

voorzichtig uit. Gebruik zonodig het hulpmiddel (foto 3). Controleer

na lediging of deze weer goed op zijn plaats zit. Tijdens het stoken

moet de hij altijd op zijn plaats zitten. Let erop dat de as goed is af-

gekoeld voordat u de asvezamelbak verwijdert. Schone houtas kan

als tuinbemesting worden gebruikt.

VOLDOENDE VERBRANDINGSLUCHT

Open de schoorsteenklep (indien geïnstalleerd) en ga na of er vol-

doende verbrandingslucht is. Controleer of de luchtkanalen vrij zijn

en dat zich voor de luchtkanalen geen voorwerpen bevinden die

de luchtstroom belemmeren of andere blokkades (bijv. sneeuw of

afval, in geval de verbrandingslucht rechtstreeks van buiten wordt

aangevoerd). Zet zonodig de afzuigkap en de ventilatie uit.

VOLDOENDE TREK

Controleer vóór u de kachel aansteekt altijd of de schoorsteen

voldoende trekt. Leg een luchtige prop papier op het rooster,steek

hem aan en sluit de kacheldeur. Wanneer de vlam helder is en recht

omhoog wijst, trekt de schoorsteen voldoende. Bij slechte trek-

omstandigheden kan de lucht in de schoorsteen in beweging wor-

den gebracht door met bijv. een haardroger of een heteluchtblazer

warme lucht door het veegluik van de schoorsteen te blazen of in

de luikopening een kleine hoeveelheid papier te verbranden.

AANSTEKEN

Steek de kachel aan met behulp van een aansteekhoeveelheid. De

bedoeling van de aansteekhoeveelheid is om het vuurbed te ver-

warmen voordat de eerste echte vulling wordt toegevoegd. Gebruik

voor het aansteken dun gekliefd, droog hout (diameter 1 - 2 cm).

Steek het hout aan door aanmaakmateriaal (aanmaakblokjes, ber-

kenschors, krantenpapier) op het rooster te leggen met daar bo-

venop het hout (foto 4). Voeg, wanneer de aansteekcharge goed

brandt, 2-3 stukken brandhout toe en zet de luchtregeling in de

stand die overeenkomt met de brandfase.

HOUT BIJVULLEN

Voeg pas een vulling hout toe wanneer de vorige hoeveelheid bijna

is verkoold en er nog slechts kleine, maar duidelijke vlammen zicht-

baar zijn. Leg het hout dwars op het rooster, zodanig dat het hout

niet vlak achter de deur ligt. Tijdens normaal stoken wordt aanbe-

volen om 3-4 maal hout bij te vullen. Voor een schone verbranding

is het noodzakelijk om tijdens gebruik de kacheldeur gesloten te

houden.

BEËINDIGEN VAN HET STOKEN

Wanneer de laatste hoeveelheid is verkoold, zet dan de luchtregeling

in de stand die hoort bij de gloeifase (foto 5) en trek de gloeiende

kooltjes die aan de rand van het vuurbed liggen op het rooster tot

een compact geheel. Por de kooltjes nog een paar keer op totdat ze

1. 2. 3.

zijn opgebrand. Zet daarna de luchtregeling in de “dicht” stand - en

sluit tenslotte de schoorsteenklep (indien geinstalleerd).

Denk eraan! Kolendamp is een reukloos, smaakloos en kleurloos gas, dus

wees zorgvuldig!

Tijdens het stoken en ook nog lange tijd daarna kunnen bepaalde on-

derdelen van de kachel, zoals handgrepen, deurkaders en inwendige

delen heet zijn. Bij normaal stoken van de kachel bedraagt de opper-

vlaktetemperatuur aan de bovenzijde van de Salla 150 – 200˚C. Pas

op voor het hete kacheloppervlak. Plaats geen van brandbaar materi-

aal gemaakte voorwerpen bovenop de kachel, op kachelplateaus of in

de onmiddellijke nabijheid van de kachel.

Reiniging en onderhoud

VOOR U BEGINT MET STOKEN

Verwijder elke keer voor u begint met stoken de overgebleven as van

het rooster en controleer of de aslade niet te vol is.Het is goed om

tegelijkertijd ook de as die zich onder de asverzamelbak heeft opge-

hoopt te verwijderen. Let erop dat de as goed is afgekoeld voordat u

de asverzamelbak verwijdert.

SCHOORSTEENVEGEN EN INSPECTIE VAN HET VUURBED

De kachel moet regelmatig, eenmaal per jaar worden geveegd. Bij

het schoorsteenvegen moeten altijd de nationale, regionale en lo-

kale voorschriften worden gevolgd. Controleer regelmatig de vuur-

haardpanelen. Kleine barsten in de panelen zijn niet van invloed op het

functioneren van de kachel. Wanneer een paneel echter uiteenvalt of

wanneer er grote stukken afbreken, dient het te worden vervangen.

REINIGING VAN HET SPEKSTEENOPPERVLAK

Reinig de kachel alleen wanneer deze koud is. Neem tijdens uw

regelmatige schoonmaak het oppervlak van de kachel af met een

lauw sopje van afwasmiddel. Vlekken kunt u boenen met afwas-

middel. Laat de zeep even inwerken en spoel en droog het steen-

oppervlak daarna zorgvuldig. Lastige vetvlekken en kaarsvet kunt

u verwijderen met schoonmaakmiddel voor speksteen, dat bij de

kachel wordt meegeleverd. Volg de aanwijzingen op de verpak-

king. De moeilijkste vlekken kunt u verwijderen met het schuur-

sponsje dat bij kachel wordt meegeleverd. Hiermee kunt u ook

krasjes wegwerken. Schuur speksteenoppervlak zeer voorzichtig.

De randen van het geschuurde gedeelte kunt u wegwerken door

voorzichtig tot aan de dichtstbijzijnde voegen door te schuren.

Was het steenoppervlak na het schuren met lauw water en maak

het zorgvuldig droog. Geruwd steenoppervlak kan worden gerei-

nigd met een messingborstel.

REINIGING VAN HET GLAS

De deuren van Tulikivi kachels zijn zo ontworpen dat de lucht-

stroom langs de binnenkant van het glas strijkt, waardoor het glas

helder blijft. Mocht er toch roet op het glas neerslaan, verwijder

dat dan direct nadat de kachel is afgekoeld. As is een ecologisch

schoonmaakmiddel dat altijd voorhanden is. Doop een bevoch-

tigde prop keukenpapier in ﬁjne as en schuur daarmee lichtjes de

beroete plek op het glas. Reinig daarna het glas met vochtig keu-

kenpapier en droog het glas tot slot zorgvuldig.

VERZORGING VAN HOUTOPPERVLAKKEN (model Kiisa)

Voor normale reiniging van met was behandeld houtoppervlak is een

vochtige poetsdoek voldoende. Gebruik zonodig een mild sopje van

bijv. afwasmiddel.

De fabrikant is niet verantwoordelijk voor wijzigingen en toevoegin-

gen aan de constructie van de kachel die zonder volmacht en goed-

keuring zijn aangebracht. Alleen het gebruik van door de fabrikant

goedgekeurde en op de juiste wijze geïnstalleerde accessoires en

reserveonderdelen is toegestaan.

Wat te doen in afwijkende situaties

Wanneer de kachel niet trekt of rookt tijdens het stoken:

•Controleer of de schoorsteenklep (indien geïnstalleerd) en de

luchtregeling open zijn.

• Controleer of de toevoer van verbrandingslucht niet wordt belemmerd.

• Zet de ventilatie en de afzuigkap uit.

• Doe de buitendeur of een raam open.

• Neem zonodig contact op met de gevolmachtigde Tulikivi verkoper.

In geval van schoorsteenbrand:

• Sluit de luchtregelingen van de kachel en de schoorsteenklep

(indien geïnstalleerd).

•Houd de kacheldeur gesloten.

• Neem beslist contact op met de plaatselijke brandweer.

• Probeer niet het vuur met water te blussen.

• Na een schoorsteenbrand moet de schoorsteenveger zowel de

kachel als de schoorsteen controleren, voordat u weer kunt stoken.

REGELSTANDEN VERBRANDINGSLUCHT

Verbrandingsfase Stand luchtregeling Salla-haardkachel

(regeling onder de kacheldeur, Stand luchtregeling

gebruik de aparte handgreep) (regelingen aan de onder -

en bovenzijde kacheldeur)

Aansteekfase Stand Open

Brandfase Stand Open

Gloeifase Stand Open

Kooltjes gedoofd Stand Dicht

HOUTHOEVEELHEID

Max. te verbran- Aansteek- Max. aaneenge-

den hout, kg/h hoeveelheid, kg sloten stooktijd, h

HETTA 2 0,5 - 1 4

KIISA 2 0,5 - 1 4

SALLA 2 0,5 - 1 3

ZEVIO 2 0,5 - 1 4

Tabel 1. Houthoeveelheid en maximale aaneengesloten stooktijd per model

voor Tulikivi lichtgewicht kachels.

La stufa Tulikivi è da collegare ad una canna fumaria idonea, ri-

spettando le normative. Per il montaggio, l’uso, la rimozione della

fuliggine ed il combustibile da usare bisogna sempre rispettare le

disposizioni nazionali, regionali e locali.

Attenzione: mentre si riscalda è assolutamente necessario segui-

re le istruzioni del manuale d’uso. Surriscaldare con troppa legna o

utilizzare il combustibile errato potrebbe danneggiare la camera di

combustione e la canna fumaria e causare rischio d’incendio.

Fate attenzione quando usate la stufa. Non dovete chiudere troppo presto

(se installata) la valvola della canna fumaria né le leve di regolazione del

tiraggio, in quanto potrebbe formarsi il pericoloso monossido di carbonio.

Messa in opera

COLLAUDO DELLE STUFE DOPPIOCALORE CON BRUCIATORE IN ACCIAIO

– Le stufe Doppiocalore dotate di bruciatore in acciaio

Le stufe leggere dotate di cuore del camino in metallo devono essere ri-

scaldate ﬁn dalla prima volta secondo il paragrafo ”Riscaldamento giorna-

liero” di queste istruzioni d’uso. Durante la fase di riscaldamento, la vernice

di protezione del cuore del camino subisce un processo di indurimento.

Poiché ciò può dare origine ad odori sgradevoli, è necessario provvedere

ad un’adeguata aerazione del locale. Alla ﬁne del riscaldamento, lasciate lo

sportello del focolare semiaccostato (immagine 1.) ﬁno a completo indu-

rimento della vernice di protezione. In caso contrario, le guarnizioni dello

sportello del focolare potrebbero risultarne danneggiate.

COLLAUDO DELLA STUFA MODELLO SALLA

Iniziare il collaudo della stufa attraverso un leggero riscaldamento, in

modo che le strutture interne della stufa si adattino per i successivi ri-

scaldamenti. Il primo giorno riscaldare la stufa con alcuni piccoli pezzi di

legna da ardere (circa 0,5-1 kg) (immagine 2.) e lasciar raffreddare la

stufa. Il secondo e terzo giorno riscaldare allo stesso modo, usando la

quantità di legna sopra indicata e lasciar sempre raffreddare la stufa.

COMBUSTIBILE

Come combustibile per la stufa sono adatti tutti i tipi di legno nonché i

bricchetti di legno. Utilizzare soltanto legna secca (livello di umidità re-

lativa del 15-20%). Portare in casa la legna da ardere già il giorno prima

in modo che sia a temperatura ambiente, per permettere che si riscaldi e

che la sua superﬁcie faccia in tempo ad asciugarsi. Usare dei pezzi di legna

del diametro di 4-10 cm. La lunghezza raccomandata è di 25cm max.

Spaccare sempre i legni rotondi in modo da frammentarli in più parti.

La stufa non deve essere usata per bruciare spazzatura o immondizie.

Non usare combustibili liquidi, nemmeno per accenderla!

QUANTITÀ DI LEGNA

La quantità massima di legna da ardere nelle stufe leggere è di circa 2kg/

h. Le quantità massime di legna raccomandate secondo il modello di stu-

fa e i tempi continui di riscaldamento sono riportati nella tabella 1.

Riscaldamento giornaliero

CONTROLLO DELLA GRIGLIA E DELLA CASSETTA PER LE CENERI

Prima dell’accensione, controllare che la griglia sia pulita e che la

cassetta per le ceneri non sia piena. Per svuotare la cassetta per le

ceneri, aprire lo sportello del focolare, rimuovere la griglia ed estrar-

re la cassetta con cautela. Aiutarsi, se necessario, con uno strumento

adatto (immagine 3). Dopo averla svuotata, controllare che la cas-

setta sia stata rimessa a posto correttamente. Durante il riscalda-

mento, la cassetta per le ceneri non deve essere rimossa. Per motivi

di sicurezza, eliminare la cenere solo quando essa si è raffreddata

completamente. La cenere del legno, estremamente pulita, può es-

sere usata come fertilizzante per le piante da giardino.

VERIFICA DELL’ARIA DI COMBUSTIONE

Aprire la valvola della canna fumaria (se installata) ed accertarsi che ci

sia un afﬂusso d’aria sufﬁciente per la combustione. Controllare che i

condotti dell’aria siano liberi e che davanti ad essi non ci siano oggetti

che ostacolano l’afﬂusso dell’aria oppure altre ostruzioni (per esem-

pio, neve oppure sporcizia, nel caso in cui l’aria per la combustione

sia canalizzata direttamente dall’esterno). Se necessario, spegnere la

cappa della cucina ed il sistema di condizionamento dell’aria della casa

per evitare il reﬂusso dei gas di combustione della stufa.

VERIFICA DEL TIRAGGIO

Prima di accendere la stufa, controllare sempre il tiraggio della canna fu-

maria. Fare una palla con della carta di giornale, posizionarla sulla griglia,

accenderla e chiudere lo sportello. Se la ﬁamma è chiara e rivolta verso

l’alto, il tiraggio della canna fumaria è sufﬁciente. Se le condizioni del

tiraggio non sono buone, si deve mettere in movimento dell’aria nella

canna fumaria utilizzando un phon per capelli o un sofﬁatore di aria cal-

da (attenzione: mettere attorno all’elemento che sofﬁa aria calda uno

straccio per evitare la fuoriuscita della fuliggine e dell’aria) oppure bru-

ciando un po’ di carta nell’apertura per la rimozione della fuliggine.

ACCENSIONE

Accendere la stufa con l’aiuto. Lo scopo di questo carico d’accensio-

ne è di scaldare il focolare prima dell’aggiunta del carico propriamen-

te detto. Per il carico d’accensione è bene utilizzare dei pezzettini di

legno secco dello spessore di 1-2 cm. Per l’accensione del carico,

posizionare sul fondo della griglia degli accendifuoco, della corteccia

di betulla oppure della carta di giornale ed appoggiarvi sopra i pez-

zettini di legno (immagine 4). Quando il carico d’accensione brucerà

bene, aggiungere 2-3 pezzi di legna da ardere e spostare il regolato-

re dell’aria sulla posizione relativa alla fase di combustione.

AGGIUNTA DELLA LEGNA

Aggiungere della legna una volta che il carico precedente si sarà

quasi trasformato in brace e resteranno solo piccole ﬁamme, ma

chiaramente visibili. Aggiungere la legna di traverso sopra la griglia

di modo che non sia troppo vicina allo sportello. Durante un riscal-

damento normale si raccomanda di aggiungere legna 3-4 volte. Per

assicurare una combustione pulita, tenere chiuso lo sportello del fo-

colare durante l’uso.

1. 2. 3.

FINE DEL RISCALDAMENTO

Quando l’ultimo carico si sarà consumato, trasformandosi in brace, gi-

rare il regolatore dell’aria sulla posizione corrispondente alla fase della

brace (immagine 5) e stendere la brace rimasta ai lati del focolare sulla

griglia, formandone uno strato compatto. Rivoltare la brace un paio di

volte, ﬁnché non si sarà consumata completamente. Dopodiché spo-

stare il regolatore dell’aria sulla posizione “chiuso” ed inﬁne chiudere la

valvola della canna fumaria (se installata).

Nota bene! Il monossido di carbonio è un gas inodore, insapore ed

incolore. Fate quindi molta attenzione!

Durante e dopo la fase di riscaldamento, alcune parti della stufa come,

ad esempio le maniglie, il telaio dello sportello e l’interno della stufa,

possono essere calde. Quando la stufa viene riscaldata normalmente,

la temperatura superﬁciale della parte superiore della stufa leggera

Salla è di 150 – 200 C . Fate dunque attenzione alla superﬁcie calda

della stufa. Non tenere oggetti di materia inﬁammabile sopra la stufa,

sui suoi ripiani e nemmeno nelle immediate vicinanze.

Pulizia e manutenzione

PRIMA DEL RISCALDAMENTO

Prima di ogni riscaldamento, pulire la griglia e controllare che la cassetta

per le ceneri non sia piena. Durante lo svuotamento della cassetta per le

ceneri, è bene eliminare allo stesso tempo l’eventuale cenere sparsa che

si trova nell’alloggiamento della cassetta stessa. Per motivi di sicurezza,

eliminare la cenere solo quando si è raffreddata completamente.

ELIMINAZIONE DELLA FULIGGINE E CONTROLLO DEI PANNELLI

DEL FOCOLARE

La fuliggine della stufa deve essere eliminata regolarmente una volta

all’anno. Per la rimozione della fuliggine, rispettare sempre le disposi-

zioni nazionali, regionali e locali. Controllare regolarmente le condizioni

dei pannelli del focolare. Eventuali piccole fessure nei pannelli non in-

ﬂuiscono sul buon funzionamento della stufa. Occorre tuttavia sosti-

tuirli in caso di rottura o distacco di pezzi grandi.

PULIZIA DELLA SUPERFICIE IN PIETRA OLLARE

Pulire la stufa sempre a freddo. Durante le regolari pulizie, le su-

perﬁci della stufa possono essere lavate con un detergente per

stoviglie molto diluito. Per eliminare le macchie, stroﬁnare con del

detergente per stoviglie non diluito. Lasciar agire il detergente e poi

sciacquare ed asciugare con cura. Le macchie di grasso più tenaci

e le tracce di stearina possono essere eliminate con il detergente

speciale per pietra ollare, fornito insieme alla stufa. Osservare le

istruzioni per l’uso riportate sulla confezione. Le macchie più te-

naci possono essere eliminate con la spugna abrasiva, fornita con

la stufa. Questa spugna permette di eliminare anche i grafﬁ super-

ﬁciali. Levigare delicatamente la pietra ollare. I segni di levigatura

possono essere cancellati levigando la superﬁcie completa della

pietra ﬁno ai giunti. Dopo questa operazione, pulire la superﬁcie di

pietra con dell’acqua tiepida ed in seguito asciugarla con cura. Le

superﬁci in pietra lavorate in modo grezzo possono essere pulite

con una spazzola in ottone.

PULIZIA DEL VETRO

Gli sportelli delle stufe Tulikivi sono progettati in modo che il ﬂusso

d’aria mantenga pulito il vetro dall’interno. Se il vetro viene spor-

cato dalla fuliggine, si consiglia di eliminarla appena il focolare si

sia raffreddato. La cenere è un detergente ecologico e sempre a

portata di mano. Con un pezzo di carta casa umida o uno straccio,

prelevare un po’ di cenere ﬁne dalla cassetta per le ceneri e stro-

ﬁnare leggermente il vetro dello sportello, eliminando le tracce di

fuliggine. Pulire in seguito il vetro con della carta casa umida o uno

straccio ed inﬁne asciugare accuratamente.

CURA DELLE SUPERFICI IN LEGNO (modello Kiisa)

Per la normale pulizia della superﬁcie in legno cerata è adatto un

panno umido. Se necessario, potete usare una soluzione di deter-

gente delicato come, ad esempio, il detergente per i piatti.

Il produttore non risponde delle modiﬁche o aggiunte alle strutture

della stufa che sono state fatte senza autorizzazione né approvazio-

ne. È permesso soltanto l’uso di accessori e ricambi autorizzati dal

produttore ed installati correttamente.

Come agire in situazioni eccezionali

Se non c’è tiraggio o se esce del fumo durante il riscaldamento:

• Controllare che la valvola della canna fumaria (se installata) ed il rego-

latore dell’aria siano aperti.

• Controllare che il ﬂusso dell’aria per la combustione non sia in alcun

modo ostacolato.

• Spegnere il condizionatore d’aria della casa e la cappa della cucina.

• Aprire la porta esterna oppure una ﬁnestra dell’appartamento.

• Se necessario, contattare il rivenditore autorizzato di Tulikivi.

Nel caso d’incendio nella canna fumaria:

• Chiudere i regolatori dell’aria della stufa e la valvola della canna fumaria

(se installata).

• Tenere chiuso lo sportello del focolare.

• Contattare immediatamente i vigili del fuoco del luogo.

• Non cercare di spegnere il fuoco con l’acqua.Nell’eventualità di un in-

cendio del camino deve essere uno spazzacamino ad ispezionare sia la

stufa che la canna fumaria prima del riscaldamento successivo.

POSIZIONI PER LA REGOLAZIONE

Fase di Posizione del regolatore dell’aria Salla-stufa leggera

riscaldamento (regolatore sulla parte inferiore dello Posizione del regolatore dell’aria

sportello del focolare, usare la mani- (regolatori sul bordo superiore e

glia separata per la regolazione) inferiore dello sportello del focolare)

Fase d’accensione Posizione Aperto

Fase di combustione Posizione Aperto

Brace Posizione Aperto

Brace spenta Posizione Chiuso

QUANTITÀ DI LEGNA

Quantità di legna Carico Tempo continuo mass.

da bruciare, kg/h d’accensione, kg di riscaldamento, h

HETTA 2 0,5 - 1 4

KIISA 2 0,5 - 1 4

SALLA 2 0,5 - 1 3

ZEVIO 2 0,5 - 1 4

Tabella 1. Le quantità di legna relative ai singoli modelli di stufe leggere Tuli-

kivi e il tempo continuo massimo di riscaldamento.

L’installation du poêle-cheminée, son utilisation, le ramonage et le

combustible utilisé doivent toujours respecter les règlements ré-

gionaux et locaux.

Attention: Respectez scrupuleusement le mode d’emploi. Une

surchauffe, une quantité trop importante de bois, ou un com-

bustible non adapté pourrait endommager le foyer ou le conduit

et provoquer un incendie.

Faites preuve de précaution en utilisant votre poêle-cheminée : ne

refermez pas le clapet du conduit (le cas échéant) et les arrivées

d’air trop tôt, car il risquerait alors de se former du monoxyde de

carbone, un gaz dangereux !

Mise en service

RODAGE DU POÊLE-CHEMINÉE

– modèles équipés d’un foyer métallique

Les poêles mixtes équipés d’un foyer métallique doivent être chauf-

fés dès la première opération de chauffage en suivant les consignes

du chapitre « Chauffage quotidien ». Lors du chauffage, le vernis

de protection du foyer va se durcir, ce qui risque de provoquer des

odeurs désagréables. Veillez par conséquent à bien aérer la pièce. À

la ﬁn du chauffage, laissez la porte du foyer légèrement entrouverte

(ﬁgure 1.) jusqu’à ce que le vernis de protection ait durci, faute de

quoi les joints de la porte risqueraient de subir des dommages.

RODAGE DU POÊLE-CHEMINÉE – modèle Salla

Commencez le rodage du poêle-cheminée en chauffant modéré-

ment, de manière à ce que ses structures internes s’adaptent au

chauffage. Le premier jour, faites chauffer le poêle-cheminée avec

quelques bûchettes seulement (0,5 à 1 kg environ, ﬁgure 2.) et

laissez-le se refroidir. Répétez le second et le troisième jour avec

la même quantité de bois et laissez toujours le poêle-cheminée se

refroidir.

COMBUSTIBLE

Toutes les essences de bois se prêtent à la combustion dans un

poêle-cheminée, de même que les briquettes à base de bois. N’uti-

lisez que du bois sec (humidité relative comprise entre 15 et 20

%). Faites rentrer le bois appelé à être brûlé le jour précédent, pour

l’amener à température ambiante et pour que sa surface ait le temps

de sécher. Utilisez des bûchettes d’un diamètre compris entre 4 et

10 cm. La longueur maximale recommandée est de 25 cm. Fendez

toujours les bûchettes rondes.

Les poêles ne sont pas conçus pour l’incinération des ordures ou

des déchets. N’utilisez jamais de combustibles liquides, même pour

allumer le feu !

QUANTITÉ DE BOIS

La quantité maximale de bois pouvant être brûlée dans les poêles

mixtes est d’environ 2 kg par heure. Les quantités de bois maximales

et les durées de chauffage sans interruption recommandées pour

chaque modèle ﬁgurent dans le tableau 1.

Chauffage quotidien

INSPECTION DE LA GRILLE ET DU CENDRIER

Avant d’allumer le feu, vériﬁez que la grille est propre et que le cen-

drier n’est pas plein. Pour vider le cendrier, ouvrez la porte du foyer,

retirez la grille et prenez-le avec précaution. Aidez-vous au besoin

d’un accessoire (ﬁgure 3.). Une fois les cendres vidées, assurez-

vous que le cendrier est bien en place. Le cendrier doit toujours être

à sa place durant le chauffage. Pour des raisons de sécurité, ne ma-

nipulez les cendres que lorsqu’elles sont refroidies. La cendre de bois

est écologique et peut s’utiliser pour les plantes de jardin.

VÉRIFICATION DES ARRIVÉES D’AIR

Ouvrez le clapet du conduit (si installé) et vériﬁez qu’il y ait sufﬁ-

samment d’air de combustion. Vériﬁez que les arrivées d’air sont

dégagées et qu’il n’y a pas d’objets ou autres (p. ex. de la neige ou

des saletés, si la prise d’air frais est reliée directement à l’air exté-

rieur) devant celles-ci. Éteignez si besoin est la hotte aspirante de la

cuisine et la ventilation mécanique.

VÉRIFICATION DU TIRAGE

Avant d’allumer le feu, vériﬁez toujours le tirage du conduit. Frois-

sez un morceau de papier en boule, placez-le sur la grille, allumez

et fermez la porte. Si la ﬂamme est vive et à la verticale, le tirage

du conduit est sufﬁsant. Lorsque le conduit tire mal, il est possible

d’amorcer le tirage en insufﬂant de l’air chaud à l’aide d’un sè-

che-cheveux ou d’un décapeur thermique ou en faisant brûler une

petite quantité de papier par la trappe de ramonage.

ALLUMAGE

Allumez le feu en utilisant une charge d’allumage. Le but de la charge

d’allumage est de chauffer le foyer avant d’ajouter la charge propre-

ment dite. Utilisez pour la charge d’allumage des bûchettes sèches

fendues ﬁnes (diamètre de 1 à 2 cm). Allumez la charge en dispo-

sant les allume-feu (briquettes, écorce de bouleau, papier journal)

au fond de la grille et empilant les bûchettes sur ceux-ci. (ﬁgure

4.). Lorsque la charge d’allumage a bien pris feu, rajoutez 2 ou 3

bûches et mettez le réglage de l’air dans la position correspondant

à la phase de combustion.

RAJOUT DE BOIS

Ne rajoutez une charge de bois que lorsque la charge précédente

s’est pratiquement consumée en braises et qu’il ne subsiste que

de petites ﬂammes, toutefois nettement visibles. Disposez les bû-

chettes sur la grille en les croisant, mais sans qu’elles ne soient trop

proches de la porte. Ne remplissez pas le foyer au dessus du niveau

délimité 3 ou 4 rajouts de bois sont recommandés pour un chauf-

fage normal. Pour garantir une combustion propre, laissez la porte

du foyer fermée durant l’utilisation.

1. 2. 3.

ARRÊT DU CHAUFFAGE

Lorsque la dernière charge s’est consumée en braises, mettez le ré-

glage de l’air dans la position correspondant à la phase des braises

(ﬁgure 5.) et ramenez les braises situées sur les rebords du foyer

sur la grille en les regroupant. Regroupez les braises plusieurs fois

jusqu’à ce qu’elles se soient entièrement consumées. Mettez après

cela le réglage de l’air en position fermée et refermez pour ﬁnir le

clapet du conduit (si installé).

N’oubliez pas que le monoxyde de carbone est un gaz inodore,

sans goût et incolore, soyez donc prudent !

Durant le chauffage et même longtemps après, certains éléments

du poêle-cheminée tels que les poignées, le cadre de la porte et les

parties internes risquent d’être brûlants. Lorsqu’on le fait chauffer

normalement, la température en surface du poêle Salla varie entre

150 et 200 °C dans sa partie supérieure. Faites attention de ne pas

vous brûler en touchant la surface du poêle. Ne conservez pas des

objets réalisés en matériaux inﬂammables sur le poêle-cheminée, sur

ses tablettes ou à proximité immédiate de celui-ci.

Nettoyage et entretien

AVANT LE CHAUFFAGE

Avant chaque opération de chauffage, vériﬁez que le cendrier n’est

pas plein. Lorsque vous videz le cendrier, nettoyez s’il y a lieu les

cendres éparses accumulées au fond. Pour des raisons de sécurité,

ne manipulez les cendres que lorsqu’elles sont refroidies.

RAMONAGE ET INSPECTION DES PANNEAUX DU FOYER

Le poêle-cheminée doit être ramoné régulièrement,selon les régle-

ments locaux et au minimum une fois par an. Le ramonage doit tou-

jours s’effectuer en respectant les règlements nationaux, régionaux

et locaux. Vériﬁez l’état des panneaux du foyer : les petites ﬁssures

sur les panneaux n’affecteront pas le fonctionnement du poêle, mais

les panneaux devront être changés s’ils se désintègrent ou si de gros

morceaux s’en détachent.

NETTOYAGE DES SURFACES EN STÉATITE

Nettoyez toujours le poêle-cheminée lorsqu’il est froid. Lors du net-

toyage régulier, essuyez la surface du poêle-cheminée avec un chif-

fon imbibé d’eau contenant une petite quantité de liquide vaisselle.

Les taches partiront en frottant avec du liquide vaisselle pur. Laissez

le produit agir un instant, rincez et séchez soigneusement la surface.

Les taches de gras coriaces et la cire partiront avec le produit de

nettoyage pour stéatite fourni avec votre poêle-cheminée. Suivez

les consignes ﬁgurant sur l’emballage. Vous pourrez faire partir les

taches les plus difﬁciles à l’aide de l’éponge abrasive fournie avec

votre poêle-cheminée. Elle permettra également d’effacer les pe-

tites éraﬂures. Poncez la surface de la stéatite avec précaution. Les

traces de ponçage seront moins visibles en ponçant jusqu’aux joints

suivants. Après le ponçage, nettoyez la surface de la pierre à l’eau

tiède et séchez-la soigneusement. Les surfaces en pierre à ﬁnition

brute peuvent se nettoyer avec une brosse en laiton.

NETTOYAGE DU CADRE

Les portes des poêles-cheminées Tulikivi ont été conçues de ma-

nière à ce que le ﬂux d’air balaye la vitre par l’intérieur et la garde

claire. Si toutefois la vitre venait à s’encrasser de suie, il faudra

la nettoyer dès que le poêle-cheminée se sera refroidi. La cendre

constitue un nettoyant écologique et que vous aurez toujours sous

la main. Prenez un papier essuie- tout humidiﬁé, imprégnez-le de

cendre ﬁne prélevée dans le cendrier et utilisez-le pour frotter en

douceur la vitre encrassée. Après cela, nettoyez la vitre avec du

papier essuie-tout humide et séchez-la soigneusement.

ENTRETIEN DES SURFACES EN BOIS (modèle Kiisa)

Utilisez un chiffon humide pour le nettoyage courant des surfaces

en bois cirées. Si besoin est, utilisez un détergent peu agressif, par

exemple un produit vaisselle.

Le fabricant ne saurait être tenu responsable des modiﬁcations ou

additions effectuées sur les structures du poêle-cheminée sans

autorisation et approbation.

Seuls les éléments optionnels et de rechange approuvés par le fabri-

cant et installés de manière adéquate seront autorisés.

Fonctionnement dans les situations anormales

Si le poêle-cheminée ne tire pas ou fume durant le chauffage :

• Vériﬁez que le clapet du conduit (si installé) et le réglage de l’air

sont ouverts.

• Vériﬁez qu’il n’y a aucun obstacle à l’obtention d’air de combustion.

• Arrêtez la ventilation et la hotte aspirante.

• Ouvrez une porte extérieure ou une fenêtre.

• Contactez s’il y a lieu votre revendeur Tulikivi agréé.

En cas de feu dans le conduit de fumée :

• Refermez les arrivées d’air du poêle-cheminée et le clapet du

conduit (si installé).

• Laissez la porte du foyer fermée.

• Contactez impérativement les autorités locales en matière de

sécurité-incendie.

• N’essayez pas d’éteindre le feu avec de l’eau.

• Après le feu, le ramoneur devra inspecter à la fois le poêle-chemi-

née et le conduit avant le chauffage suivant.

QUANTITÉ DE BOIS

Quantité de bois Charge Durée max. de chauffage

à brûler, kg/h d’allumage, kg sans interruption, h

HETTA 2 0,5 - 1 4

KIISA 2 0,5 - 1 4

SALLA 2 0,5 - 1 3

ZEVIO 2 0,5 - 1 4

Tableau 1. Quantités de bois pour chaque modèle mixte Tulikivi et durée

maximale de chauffage sans interruption.

POSITIONS DE RÉGLAGE DE L’AIR

Phase de la Position du réglage de l’air Poêle Salla

combustion (réglage s’effectuant sous Position du réglage de l’air

la porte du foyer, à l’aide (situés sur les rebords supérieurs

d’une manette séparée) et inférieurs de la porte du foyer)

Allumage Position ouverte

Combustion Position ouverte

Braises incandescantes Position ouverte

Braises éteintes Position fermée

Каминная печь Tulikivi может быть подсоединена к дымоходу, общему

для нескольких каминных печей. При монтаже, эксплуатации каминной

печи, прочистке ее от сажи и относительно используемого топлива

необходимо выполнять требования национального, регионального и

местного законодательства.

Внимание: Процесс топки необходимо производить строго

в соответствии с инструкцией по эксплуатации. Перегрев

каминной печи при сжигании большего количества дров

или использование ненадлежащего вида топлива может

разрушить топочную часть каминной печи, нарушить тягу и

привести к возникновению пожара.

Соблюдайте осторожность при эксплуатации печи. В связи с опасностью

образования ядовитого угарного газа не закрывайте преждевременно

дымовую заслонку и воздухозаборные отверстия!

Введение в эксплуатацию.

ВВОД В ЭКСПЛУАТАЦИЮ ПЕЧИ

– легкие модели каминных печей с металлической топкой

Каминные печи с металлической топкой уже при первой растопке

необходимо разогревать согласно пункту “Ежедневная растопка”данной

инструкции. За время разогрева затвердевает покрытие топки из

защитного лака. При этом может возникнуть неприятный запах, поэтому

следует обеспечить хорошую проветриваемость помещения. По

завершении топки необходимо оставить небольшой зазор в каминных

дверцах (рис. 1) до тех пор, пока лак полностью не затвердеет. В

противном случае может пострадать изоляция топки.

ВВОД В ЭКСПЛУАТАЦИЮ ПЕЧИ

– лекая модель каминной печи Salla

Ввод в эксплуатацию каминнной печи следует начинать с осторожной

растопки, во время которой внутренние конструкции печи

приспосабливаются к тепловой нагрузке. В первый день протопите печь

несколкими небольшими поленьями (около 0,5 - 1 кг)(рис. 2) и дайте печи

остыть. На второй и третий день протопить таким же образом, используя

то же количество дров и всегда давая печи остыть.

ТОПЛИВО

Для сжигания в печи подходят все типы древесины, включая брикеты

на древесной основе. Используйте только сухие дрова (относительная

влажность 15-20 %). Накануне растопки поместите дрова в помещение

с комнатной температурой, за это время дрова прогреются, и высохнет

их поверхность. Используйте дрова с диаметром полена в 4-10 см.

Рекомендуемая длина – макс. 25см. Всегда разрубайте круглые поленья

вдоль на более мелкие.

Печь не предназначена для сжигания мусора и бытовых отходов. Нельзя

использовать жидкое топливо даже для розжига!

КОЛИЧЕСТВО ДРОВ

Максимальное количество дров, сжигамых в легких моделях

каминных печей, составляет приблизительно 2 кг/час. Рекомендации

относительно максимального количества дров и длительности

непрерывного периода топки для отдельных моделей представлены

в таблице 1.

Ежедневная растопка

ПРОВЕРКА СОСТОЯНИЯ КОЛОСНИКОВОЙ РЕШЕТКИ И ЗОЛЬНИКА

Передтопкой убедитесьвтом,чтозольник непереполнен, а колосниковая

решетка чистая. Для того, чтобы очистить зольник, следует открыть

каминную дверцу, снять колосниковую решетку и осторожно достать

зольник. При необходимости используйте подручные инструменты

(рис. 3). После очистки зольника убедитесь, что он правильно установлен

на место. Во время топки зольник всегда должен находиться на

предназначенномемуместе.Изсоображенийбезопасностипроизводите

любые действия с пеплом только после его полного остывания. Чистый

древесный пепел можно использовать для растений на садовом участке.

ПРОВЕРКА ДОСТУПА ВОЗДУХА ГОРЕНИЯ

Откройте дымовую задвижку (при ее наличии) и убедитесь в поступлении

необходимого для горения воздуха. Проверьте проходимость воздушных

каналов, наличие перед ними предметов, препятствующих поступлению

воздуха, или других засоров (например, снег и грязь, в случае если воздух

горения проводится непосредственно с улицы). При необходимости

отключите вытяжку над плитой и аппаратную вентиляцию.

ПРОВЕРКА ТЯГИ

Перед растопкой печи всегда проверяйте наличие тяги. Для этого

необходимо смять кусок бумаги в неплотный комок, после чего положить

его на колосниковую решетку, поджечь и закрыть топочные дверцы.

При ярком и вертикальном пламени тяга в дымоходе достаточна. При

плохих условиях для возникновения тяги добиться циркуляции воздуха в

дымоходе можно путем направления теплого воздуха в дымоход феном

или теплодувным вентилятором, направив струю теплого воздуха в

прочистые отверстия.

РОЗЖИГ

При растопке печи следует начинать с растопочной закладки. Задача

растопочной закладки - прогреть печь до добавления непосредственной

закладки дров. Используйте для растопочной закладки мелко

расщепленную (диаметром 1-2 см) сухую щепу. Подожгите закладку,

разместив розжиг (растопочные брикеты, кору, газетную бумагу) на

колосниковую решетку, а сверху на розжиг уложив щепу (иллюстрация

4). После полного прогорания розжига, необходимо добавить 2-3

полена и повернуть рычаг регулятора подачи воздуха в положение,

соответствующее стадии горения.

ДОПОЛНИТЕЛЬНЫЕ ЗАКЛАДКИ ДРОВ

Добавляйте дрова только после того, как предыдущая закладка

прогорела практически до углей и видны небольшие, но хорошо

различимые языки пламени. Укладывайте поленья поперек

колосниковой решетки так, чтобы они не были в непосредственной

близи от топочных дверец. При нормальной топке рекомендуемое

1. 2. 3.

This manual suits for next models

Table of contents

Languages:

Other Tulikivi Stove manuals

Tulikivi

Tulikivi KIPITTI User manual

Tulikivi

Tulikivi KTU 1010 User manual

Tulikivi

Tulikivi HILE User manual

Tulikivi

Tulikivi KTU 1010 User manual

Popular Stove manuals by other brands

Fireline

Fireline FPi 8 INSET Installation and operating instrictions

Esse

Esse Ironheart EW manual

Kanuk

Kanuk Bank instruction manual

WARRIOR Stoves

WARRIOR Stoves WSDAID manual

Accont

Accont SAHARA Type I. Operation manual and warranty

PASIAN

PASIAN Otello user manual

Cola

Cola MINI JOHANNA Installation, use and maintenance manual

Heta

Heta SCAN-LIINE 80 XL Operating and installation instructions

HASE

HASE Lagos operating instructions

SCAN

SCAN DSA 10 Assembly and instructions for use

Leenders

Leenders Lobbe 45000 user manual

Travis Industries

Travis Industries heritage bay owner's manual

VARDE OVNE

VARDE OVNE Aura 1 Installation and user guide

Coleman

Coleman 413H user manual

Blaze King

Blaze King KING KEJ1107 Owner's installation and operation manual

RAIS

RAIS Poleo II 106 SST user manual

Master Forge

Master Forge WS110 Operating instructions and owner's manual

Hamlet

Hamlet Camborne Operating & installation manual

Tulikivi HETTA User manual

Popular Stove manuals by other brands